Mielipiteet

Lukijan mielipide: Mihin on unohtunut sinisten vaarojen Kainuu?

Kainuun liiton tuulimaakuntakaavan luonnos 2035 on ollut monelle kainuulaiselle täydellinen järkytys. Suunnitelman 330 uutta tuulimyllyä Kainuuseen tuntuu käsittämättömältä, kun entisiäkin on jo 160, siis yhteensä 490.

Vielä kummallisemmalta se tuntuu, kun huomaa miten hatariin ja virheellisiin arvioihin kaavaluonnos perustuu. Esimerkiksi Vaarannivan alueen väitettiin olevan Kainuun ja Lapin rajalla, vaikka Kainuu ja Lappi eivät ole missään rajanaapureita. Asutuksen osalta Valkeiskaankaan alue Sotkamossa oli sijoitettu Suomusalmelle. Useita kaavoitettuja ranta-alueita ei ollut huomattu ollenkaan.

Vaikka 300-metrisiä turbiineja ei ole vielä missään käytössä, niiden maisemahaitta rakentamattoman järvimaiseman takana tiedettiin varsin vähäiseksi. Kaavoituksen tarkoituksen pitäisi olla tuulivoiman ja esimerkiksi maisema- ja kulttuuriympäristöjen, luontoarvojen ja asutuksen yhteensovittaminen mutta se näyttää täysin Tuulivoimayhtiöiden toiveiden täyttämiseltä.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Tuulivoimaa ajetaan nyt maakuntaan väellä ja voimalla, vaikka se puuttuu monen kunnan tulevaisuuden strategiasta kokonaan. Tämä strateginen muutos maakunnan tulevaisuusvisiossa ihmetyttää, sillä Kainuuta on markkinoitu sinisten vaarojen maakuntana ja näyttää siltä, että se muuttuu nyt tuulimyllyjen Kainuuksi. Se merkitsee suurta menetystä esimerkiksi matkailuelinkeinolle, sillä pelkään pahoin, että harva turisti hakeutuu tänne meidän tuulimyllyjämme katselemaan.

Kainuu näyttää ahdingossaan valahtaneen siihen nälkävuosien katkeraan aikaan, jolloin Oulun tervaporvarit toivat Mieslahteen jauhokuormia ja nälkäkuoleman partaalla olevien perheiden isännät tekivät hädissään älyttömiä tervakontrahteja. Nyt isäntien tilalla ovat kainuulaiset päättäjät kunnanjohtajiensa johdolla ja tervaporvareina saksalainen pääoma.

Ymmärrän kyllä kuntien rahanpuutteen, mutta olisiko nyt syytä etsiä pysyvämpää ja Kainuun luonnon kannalta kestävämpää ratkaisua. Voisivatko Kainuun kunnat nyt Oulun kaupungin tavoin olla isäntinä ja tuulivoiman tuottajina, eivätkä köyhinä renkeinä omassa maakunnassaan?

Yhden tuulivoimaturbiinin tuotoksi on laskettu jopa miljoona euroa vuodessa. Näin ollen 30 tuulivoimaturbiinia tuottaisi 50 prosentin omistusosuudella 15 miljoonaa vuodessa. Se olisi huomattavasti enemmän kuin tämä esitetty kiinteistöveroon perustuva 330 myllyn hanke, jonka elinkaarituotto vuodessa on noin 5.3 miljoonaa.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Olin joskus 90-luvulla kuuntelemassa Osuuskauppa Maakunnan toimitusjohtaja Esko Hakalan luentoa. Hän kertoi, että joskus takavuosina Osuuskauppa oli ahdingossa ja suuren ratkaisun edessä. Piti tehdä valinta: jatketaanko entiseen malliin kitkuttelemalla ja tehdään konkurssi vai investoidaanko nyt todella rohkeasti. Edessä on joko hukkuminen vesisankoon tai valtamereen.

Hakala valitsi valtameren ja niin Maakunnasta kehittyi menestyvä osuuskauppa. Pitäisikö Kainuussa tehdä nyt Hakalan ratkaisu ja valita vesisangon sijasta valtameri?

Olen todella huolissani kainuulaisen luonnon puolesta, sillä se on meidän tärkein omaisuutemme, jonka jätämme jälkipolville. Sähköä voimme tehdä muutenkin, mutta jos erämaaluonto tuhotaan, niin sitä emme voi koskaan saada takaisin.

Tuulimylly hävittävät altaan valtavan määrän luontoarvoja ja biodiversiteettiä, jotka kuuluvat kokonaan muille kuin meille ihmisille. On todettu, että tuulimyllyt tappavat suuren määrän jopa harvinaistakin linnustoa.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Kainuulaisten päättäjien on otettava nyt siis vastuu myös niistä linnunpoikasista, jotka odottavat turhaan pesässään ruuanhakumatkalla silppuuntunutta emoaan.

Eero Schroderus

Suomussalmi

Upea vaaramaisema on yksi asia, joka houkuttelee tanssijoita Naapurinvaaran huvikeskukseen.
Kommentoi Ilmoita asiavirheestä