Mielipiteet

Lukijan mielipide: Miten oppimisesta voisi tulla keskeinen osa koulua?

"Professori ennusti matematiikan osaamisen romahduksen jo 15 vuotta sitten, nyt hänellä on uusi varoitus", otsikoi lehti professori Timo Tossavaisen haastattelun (Verkkouutiset.fi 13.1.).

Oppimisen alamäki alkoi 1980-luvulla, jolloin tasokurssit poistettiin. Oppimistulosten syöksylasku kiihtyi 2010-luvulla, kun keksittiin, että piti laittaa oppiminen uusiksi ja koulut nykyaikaan.

Sanotaan, että vanha konsti on parempi kuin pussillinen uusia, mutta vielä parempi on vanha konsti, johon on lisätty pussillinen uusia.

Peruskoulun opetuksen pystyy järjestämään niin, että siirtyminen tasokurssilta toiselle onnistuu esimerkiksi jokaisen lukukauden alussa. Tässä auttaa se, jos jo alakoulussa oppilaat opetetaan opiskelemaan.

Matematiikan kirjat kannattaa uudistaa ja katsoa mallia kansa- ja oppikoulun kirjoista. Turhat kuvat poistetaan. Tehtäviä lisätään ja ratkotaan ne vihkoihin ensimmäisestä luokasta lähtien.

Sanallisten tehtävien lukemista ja ymmärtämistä helpotetaan kuvaamataidon tunneilla kuvittamalla vihkoon tehtäviä oppilaan itsensä piirtäminä. Alakoulun matematiikkaan suunnitellut lisätunnit voi käyttää tähän tarkoitukseen.

Kirjoihin laitetaan runsaasti sekä helppoja että vaikeita ja myös sanallisia tehtäviä. Kun lyhyen ja laajan kurssin asiat ovat samassa kirjassa ja kaikki oppilaat käyvät samat lyhyet sisällöt, siirtyminen tasokurssilta toiselle helpottuu ja sitä helpottavat myös lukukausien kertausjaksot.

Tasokursseissa voi huomioida muutkin oppiaineet kuin kielet ja matematiikka.

Opettajajohtoisen opetuksen ei tarvitse olla luennointia. Jos opettaja kyselee oppilailta teorian ja tehtävien kulusta, kaikkien aivot pysyvät aktiivisina. Ehditään käsitellä asiat, ja opitaan matematiikan kieli.

Kun sanallisia tehtäviä on paljon ja opettaja opettaa havainnollistamaan, opitaan ajattelemaan ja uskalletaan yrittää tehtävien ratkomista.

Kotitehtävillä oppilas tarkistaa ymmärtämisensä. Oppiminen tapahtuu loppujen lopuksi jokaisen omassa päässä.

Kännyköitä ei tarvita matematiikan tunneilla. Uusi asia opiskellaan kynä&paperi-menetelmällä ja vasta lopuksi otetaan laskintehtävät.

Ymmärrys on tärkeää ja myös se, että osaa aritmetiikkaa, kertotaulu mukaan lukien. Kootaan päähän työkalut matemaattista ajattelua varten.

Kotitehtävien tekemiseen voi totuttaa ja ymmärtämistä tarkistaa esimerkiksi seuraavan tunnin alun pikkutestillä.

Testit kannattaa pisteyttää ja huomioida niistä osa lopullisessa arvioinnissa, jos pisteet parantavat arvosanaa. Testien välityksellä kodit saavat palautetta oppimisesta. Ks. ”Testit, kokeet ja numeroarviointi oppimisen tukena" (Suomenmaa 22.6.2022).

Otetaan käyttöön kokeet, kertotaulu- ja päässälaskupussit sekä numeroarviointi ensimmäisestä luokasta lähtien.

Wilmaa kannattaa korvata reissuvihkolla, johon tehdään testit ja kirjoitetaan, mitä on tullut kotiläksyiksi. Näin oppilas oppii itse huolehtimaan tehtävistään.

Presidentti on arvojohtaja.

Matematiikka on tärkeää ja jopa välttämätöntä myös ulkopolitiikassa, mutta ennen kaikkea isänmaa tarvitsee matematiikan opettajia ja osaajia.

Toivotaan, että uusi presidentti kannustaa myös aivojumppaan, matematiikkaan.

Alli Huovinen

Matikkatäti

Oulu