Mielipiteet

Lukijan mielipide: Vastalääkkeitä poliittiselle suhmuroinnille ja korruptiolle

Vaikka Suomi on edelleen yksi vähiten korruptoituneista maista maailmassa, vallan väärinkäyttö ei ole tuntematon ilmiö Kainuussa.

Suomessa korruptiota ehkäistään seuraamusmaksulla, joka on rangaistusluonteinen hallinnollinen seuraamus. Sen tarkoitus on ehkäistä lainvastaista toimintaa ja estää sen toistuminen. Markkinaoikeus on viime vuosina määrännyt seuraamusmaksuja niin Puolangan kunnalle kuin Kainuun sotelle hankintalain vastaisista suorahankinnoista sosiaali- ja terveydenhuollossa. Näin myös kainuulaiset veronmaksajat ovat joutuneet virheiden maksajaksi.

Tutkimusten mukaan korruption riski on suuri julkisissa hankinnoissa, tarjouskilpailuissa, poliittisessa rahoituksessa ja päätöksenteossa. Korruptio on tavallisesti suosimista, epäeettistä päätösten valmistelua salassa tai sisäpiirissä, eturistiriitoja sekä lahjusten antamista tai vastaanottamista. Suomessa tyypillistä on, että toimitaan muodollisesti lakia noudattaen, mutta silti epäeettisesti.

Viranomaisten ja tulevien hyvinvointialueiden toiminta on lähtökohtaisesti julkista (ks. julkisuuslaki 621/1999). Tästä huolimatta monet julkisen hallinnon olemassa olevat käytännöt ylläpitävät ongelmia valmistelussa ja osaltaan mahdollistavat korruption jatkumisen.

Kun työskentelin perhepalvelujohtajana Kainuun sotessa, pyrin työssäni avoimuuteen. Esimerkiksi lakisääteinen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma sekä suunnitelma kehitysvammaisten henkilöiden asumisen palveluista olivat julkisesti nähtävillä ja lausuttavissa jo valmisteluvaiheessa.

Hyödynsin tietoisesti päätöksenteon tukena oikeusministeriön demokratiatyökaluja, kuten otakantaa.fi ja lausuntopalvelu.fi -verkkopalveluja. Nämä maksuttomat työkalut osaltaan edistävät julkishallinnon avoimuutta ja demokratiaa.

Väitän, että parantamalla julkisen hallinnon avoimuutta ja toimintaa edistämme demokratiaa. Samalla lisäämme äänestäjien kiinnostusta omista lähipalveluista ja päätöksenteosta.

Toisin kuin maailmalla, Suomessa ja Kainuussa on hyödynnetty tuskin lainkaan osallistuvaa budjetointia. Kun aloitamme osallistuvan budjetoinnin Kainuun hyvinvointialueella, yhdistämme demokratian ja talouden. Tällöin asukkaat osallistuvat pohtimaan ja päättämään siitä, mihin vähäiset taloudelliset resurssit käytetään.

Meidän on helpointa aloittaa hankkeista, kuten sote-keskuksen kehittämisestä tai yksittäisestä alueesta. Hyvien kokemusten myötä osallistuvaa budjetointia voidaan laajentaa.

Paras vastalääke suhmuroinnille ja korruptiolle on avoimuus, läpinäkyvyys ja yhdessä tekeminen. Huolehditaan demokratiasta niin se pitää huolta meistä.

Matti Heikkinen

YTL

aluevaaliehdokas (kok. sit.)

Kajaani