Talous

Massiivinen työllisyyskokeilu alkaa vuodenvaihteessa – kokeilun piirissä 250 000 asiakasta sekä tuhat valtiolta kokeiluihin siirtyvää työntekijää – Kaikki Kainuun kunnat Puolankaa lukuun ottamatta mukana

Tehtäviä ja henkilöstöä siirtyy te-toimistoista kunnille. Tavoitteena on parantaa työllistymistä kunnallisella moniosaamisella.

Ensi vuoden alussa alkava laaja työllisyyskokeilu on jäänyt julkisuudessa koronakriisin, elvytyspaketin, soten ja muiden ajankohtaisten uutisaiheiden varjoon.

Kyseessä on kuitenkin merkittävä ja moniulotteinen kokonaisuus, kun te-toimistojen tehtäviä ja henkilöstöä siirtyy kunnille.

Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) johtava asiantuntija Tanja Ståhlberg paaluttaa päämääräksi julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden vaikuttavuuden vahvistamisen. Se tapahtuu yhdistämällä valtion ja kuntien resursseja, osaamista ja palveluja.

Tavoite tarkoittaa te-toimistojen ja kuntien nykyisten työllisyystoimien päällekkäisyyksien purkamista. Erityisesti heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevien työnhakijoiden arvellaan hyötyvän nykyistä paremmin yhteen sovitetuista työllisyys-, sosiaali- ja terveys- sekä osaamispalveluista. Kuntien monipuolisia voimavaroja halutaan hyödyntää nykyistä tuloksekkaammin.

Ståhlbergin mukaan kunnilla on te-toimistoja paremmat edellytykset räätälöidä ja kehittää monialaisia yhtenäisiä palveluprosesseja kuntien toimialojen yhteistyönä. Sitä kautta ne voivat tarjota asiakkaalle entistä laajempaa ja yksilöllisempää ohjausta.

Yt-neuvotteluja käyty jo

Kyse on 1. tammikuuta 2021 alkavasta ja 30. kesäkuuta 2023 päättyvästä kokeilusta. Siinä kuntakokeilulain myötä osa te-toimistojen lakisääteisistä tehtävistä siirtyy kunnille. Edellytyksenä on, että eduskunta hyväksyy lain.

Mukana on kaikkiaan 125 kuntaa. Kaikki Kainuun kunnat Puolankaa lukuun ottamatta ovat mukana. Kunnat jättivät hakemuksen yhdessä.

Kokeilujen määrä on kuitenkin 26, sillä joukossa on lukuisia yhteiskokeiluja. Esimerkiksi Pirkanmaan 22 kuntaa muodostavat yhden kokeilun.

– Asiakkaita siirtyy te-toimistoista kokeilukuntien vastuulle noin 250 000, Tanja Ståhlberg kertoo.

– Henkilöstöpuolella muutos koskee noin tuhatta siirtyvää henkilötyövuotta.

Muutokseen liittyvät valtakunnalliset yt-neuvottelut päättyivät viime viikolla. Te-keskuskohtaisesti prosessi jatkuu tästä eteenpäin.

Ståhlbergin mukaan jatko riippuu kokeilun edetessä siitä, miten paikallistason rakenteet muuttuvat.

– Tarkoituksena ei ole heitellä ihmisiä edestakaisin, hän korostaa.

Kokeiluja tehty ennenkin

Kokeiluihin ohjataan kokeilualueilla ne työttömät ja työvoimapalveluissa olevat työnhakijat, jotka eivät ole oikeutettuja ansiopäivärahaan.

Lisäksi kohderyhmään kuuluvat kaikki alle 30-vuotiaat työnhakijat ja maahanmuuttajat, jotka ovat joko työttöminä tai työvoimapalveluissa hanke-alueiden te-toimistoissa.

Kokeiluja on tehty pienessä mitassa aikaisemminkin. Esimerkiksi Pirkanmaalla vaikeasti työllistyvien työttömien aktivointiasteen todettiin kokeilun myötä parantuneen. Siellä työttömyys päättyi kuitenkin selvästi useammin kuntouttavaan palveluun ohjaamiseen kuin varsinaiseen työllistymiseen.

Tanja Ståhlbergin mielestä uusia kokeiluja ei kannata verrata aikaisempiin.

– Nyt kokeilut koskevat kaikissa kunnissa samoja asiakasryhmiä, hän muistuttaa.

– Lisäksi nyt on rakennettu aivan erityisellä huolella järjestelmä säännölliseen kuukausittaiseen arviointiin sekä seurantaan. Myös asiakastyytyväisyyttä ja hyvinvointivaikutuksia mitataan kaiken aikaa. Tietoportaalikin on tulossa.

Ståhlbergin mukaan kaikki tämä mahdollistaa nopean reagoinnin, jos jossakin alkaa näyttää siltä, että palvelut eivät kohdistu aivan tarkoituksenmukaisesti.

– Kokeilusta tuotetaan myös laaja arviointitutkimus. Sen tekee neutraali ulkopuolinen tutkimusryhmä.

– Tällä tavoin saatavaa arviointi- ja seurantatietoa hyödynnetään työvoimapalveluiden kehittämisessä.

Kunnat voivat käyttää ely-rahaa

Monelta taholta on moneen kertaan todettu, että kunnilla on liikaa tehtäviä ja liian vähän rahaa.

Miten uusi laaja kokeilu vastaa tähän haasteeseen, kun tehtäviä tulee taas lisää?

– Kunnat ovat saaneet hakeutua mukaan vapaaehtoisesti, Tanja Ståhlberg muistuttaa.

– Henkilöstöresurssin ohella ne saavat käyttövaltuutta ely-keskusten työllisyysmäärärahoihin. Reunaehtona on kuitenkin ollut, että kunta pystyy itse resursoimaan osan toiminnasta.

Hakukierroksia on ollut tänä vuonna kaksi. Ensimmäisen kierroksen perusteella mukaan tuli 90 kuntaa ja toisen perusteella vielä 35 lisää.