Koti-Kajaani

Mielipide: Hyvä koulu – parasta oppijoille!

Lähes huomaamatta tuli kuluneeksi sata vuotta (15.4.), kun Suomen koulujen oppivelvollisuuslaki astui voimaan. Kun oppivelvollisuutta oli kuntien köyhyyden vuoksi vastustettu jo parikymmentä vuotta, kaksi kolmesosaa lapsista kävi jo kansakoulua. Seitsemänkymmentä luvun alussa saatiin parinkymmenen vuoden väännön jälkeen maksuton 9-vuotinen peruskoulu, joka tasa-arvoisti merkittävästi Suomen kansassa piilevää oppimispotentiaalia.

Nyt olemme toimeenpanemassa maksutonta oppivelvollisuutta 18 ikävuoteen saakka. Merkillepantavaa poliittisessa kentässä on, että olemme nähneet peruskoulu-uudistuksesta 18-vuotiseen oppivelvollisuuteen kokoomuksen näiden uudistusten vastustajana. On haihattelua puheenjohtaja Orpon puheet, että muilla toimilla olisi vuosittain tavoitettu 10 000 nuorta tukitoimin korjaamaan opiskeluaan.

Vuonna 2000 tehty kansainvälinen vertailututkimus (PISA) osoitti, että tasa-arvoisten koulutusmahdollisuuksien ihanteelle rakennettu koulutusjärjestelmä tuotti hämmentävän korkeita tuloksia oppilaiden sosioekonomisesta asemasta riippumatta. PISA-aineisto kertoi, että Suomi asettui Kanadan, Japanin ja Korean oppimistulosten rinnalle. Tuolloin alkoi valtava kansainvälinen kiinnostus Suomen koulutusjärjestelmään, jonka kehityksen ytimessä nähtiin tasa-arvoinen koulutus, opettajien innovatiivinen työ, toisiaan kunnioittava työyhteisö ja monia suomalaisen koulun laadukkaita piirteitä.

Vaikka Suomi on pysynyt PISA-tuloksissa korkealla vertailutasolla, on tulokset vuodesta 2009 lähtien joka kolmas vuosi tehtävät mittaukset tuottaa esiin myös ongelmia, joihin on vastattava. Lukutaitoerot kasvavat. Koulusta kasvaa yhä enemmän nuoria, joiden lukutaito ei riitä opiskeluun ja yhteiskunnassa toimimiseen. Erityisen huolestuttava on poikien lukutaitoharrastus. Myös viimeisissä tutkimuksissa oppilaiden sosioekonomisen taustan vaikutus oppimistuloksiin on kasvussa eriarvoistavasti.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on vastannut näihin haasteisiin käynnistämällä 180 miljoonan Oikeus oppia -nimisen perusopetuksen laadun ja tasa-arvohankkeen. Näissä hankkeissa kuntien on oltava aktiivisia. Oppimisen ongelmien taustalla voi usein jo varhaisemmasta lapsuudesta kasvaneet käytösongelmat ja –häiriöt, jotka pahenevat koulunkäynnin myötä.

Vaikka kouluissa satsataan erilaisilla oppilashuollon toimilla oppilaan parhaaksi, aina kannattaa etsiä uutta. Äskettäin julkaistiin mielenkiintoinen THL:n erikoistutkijan Piia Karjalaisen väitöskirja, jossa tutkittiin vanhemmuusryhmien vaikuttavuutta lasten suojelu avohuollon piirissä, siis vanhemmuuskoulua lasten käytösongelmien vähentämiseksi. Suomessa näitä ryhmiä on toiminut satakunta ja niissä on opittu uusia positiivia menettelytapoja lasten käytösongelmiin. Toiminta sopisi hyvin kolmannen sektorin toimijoille.

Korona-aika on vaikeuttanut koulujen toimintaa. Otaksutaan sen lisänneen oppimiseroja. OKM on satsannut kuntiin määrärahoja täsmällisiin tukitoimiin, joista määrärahoista Kajaanin peruskoulutkin saivat 378 000 euroa. Toivottavasti lisävoimien rekrytointi toimii ja opettajat ja oppilashuollon henkilöstö jaksavat.

Keskiasteen oppilaitokset ovat ensi syksynä uuden haasteen edessä, kun koko ikäluokka tulee koulutuksen piiriin. Erityisissä haasteissa on oppilashuolto, opiskelijoiden erilaiset tukitoimet ja vähemmän motivoituneiden opiskelijoiden motivaation löytäminen.

Jotta jokainen opiskelija löytäisi lahjakkuutensa rikastamisen tien, opettajat ovat avainasemassa. Siihen työhön tarvitaan jatkuvaa täydennyskoulutusta ja työtä tukevaa työyhteisöä. Hyvästä koulusta kannattaa pitää kiinni.

Esko Piippo