Kotimaa

Ministeri Harakka: "Voimme osallistua, vaikkemme omistakaan" – Suomi ei myönny EU-johtajan ratakosiskeluun

Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakan mukaan Suomi pysyy ainakin toistaiseksi Rail Baltican tarkkailijana. EU:n liikennepääosaston johtaja Henrik Hololei maanittelee Suomea osakkaaksi.

Suomi pitää Tallinnan ja Varsovan välistä Rail Baltica -ratayhteyttä tärkeänä, mutta ei ainakaan toistaiseksi muuta linjaansa pysyä ratahankeyhtiössä vain tarkkailijajäsenenä.

– Voimme osallistua, vaikkemme omistakaan, sanoo liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka (sd.).

Hänen mukaansa Suomi tekee tarkkailijana hyvää yhteistyötä Baltian maiden kanssa hankkeen edistämiseksi. Tämä tarkoittaa muun muassa osallistumista säännöllisesti hallintoneuvoston kokouksiin.

Hololei vetoaa osakkuuden puolesta

EU:n liikennepääosaston johtaja Henrik Hololei maanitteli tiistaina Suomea hankeyhtiön osakkaaksi (LM 10.11.)

– Toivon hartaasti, että Suomesta tulee osakas. Aktiivisena osakkaana Suomella olisi paljon enemmän vaikutusvaltaa ja paljon voitettavaa, Hololei totesi.

Hän katsoo, että Suomen osaaminen esimerkiksi digitalisaatiosta sekä julkisen ja yksityisen sektorin yhteisistä hankkeista toisi Rail Balticalle merkittäviä hyötyjä.

Vielä edellisellä hallituskaudella Juha Sipilän (kesk.) hallitus aikoikin pääomittaa hankeyhtiö RB Railia parilla miljoonalla eurolla. Virallinen kutsu osakkaaksi tuli Baltian maiden liikenneministereiltä vuonna 2018.

Suomi saisi samat ehdot myöhemminkin

Yhtiön tilasta sekä osakkuuden riskeistä ja kustannuksista tehtiin selvitys keväällä 2019. Seuraavana syksynä Antti Rinteen (sd.) hallitus päätti pitää Suomen tarkkailijajäsenenä.

– Tämä ei kuitenkaan sulje pois Suomen osallistumista myöhemmin yhteisyritykseen, mikäli se nähdään tarkoituksenmukaiseksi osapuolten kesken, Harakka painottaa.

Hänen mukaansa osakassopimus määrittelee, että Suomi voi halutessaan tulla yrityksen osakkaaksi samoin ehdoin kuin nykyisetkin osakkaat.

"Ratayhteys Jäämerellä on jo olemassa"

Hololei perustelee Suomen osakkuuden etuja muun muassa arktisen meriliikenteen kasvulla. Siihen pitää hänen mukaansa varautua erityisesti tehokkailla ratayhteyksillä Jäämerelle.

Rail Baltica on osa Pohjan- ja Itämeren ydinverkkokäytävää. Se jatkuisi Suomessa Helsingistä Tornioon ja sieltä Ruotsin kautta Norjan Narvikiin.

Jatko liittyy EU-käsittelyssä olevaan Verkkojen Eurooppa -asetusehdotukseen.

– Ratayhteys Suomesta Jäämerelle Narvikin satamaan on Tornion ja Haaparannan kautta jo olemassa, Harakka huomauttaa.

Ministeri ei kiellä hankkeen hyötyjä

Suomen vientikin hyötyy Hololein mukaan Baltian halki Puolaan ulottuvasta raiderahtiyhteydestä.

Hän katsoo, että se mahdollistaa metsäteollisuuden kaipaaman edullisen ja esimerkiksi elintarviketeollisuudelle välttämättömän nopean yhteyden Manner-Eurooppaan.

Tästä ministeri Harakka ei ole eri mieltä.

– Rail Baltica on tärkeä suomalaisille kuljetuksille, sillä se tarjoaa uuden, vaihtoehtoisen kuljetusreitin EU:n keskeisille markkina-alueille, hän myötäilee.

– Uusi yhteys avaisi mahdollisuuksia Suomen viennille, tuonnille ja matkailulle.