Kotimaa
Ministeriön ennuste: Työmarkkinoiden elpyminen koronakriisistä alkaa vaimeasti ensi vuoden lopulla
Työllisiä olisi vuonna 2022 yhä noin 60 000 vähemmän kuin ennen koronaepidemiaa. Pitkäaikaistyöttömyyden ennustetaan kasvavan voimakkaasti tulevina vuosina.
Koronakriisin aiheuttama epävarmuus jatkuu taloudessa ja työmarkkinoilla. Työ- ja elinkeinoministeriön ennusteen mukaan työmarkkinoiden elpyminen alkaa vuoden 2021 lopulla, mutta melko vaimeasti. On myös riski, että vaikutukset työmarkkinoihin jäävät osittain pitkäaikaisiksi.
Työ- ja elinkeinoministeriön tuoreen työmarkkinaennusteen mukaan työllisyysaste olisi vuonna 2022 selvästi matalampi kuin ennen kriisiä, 71,6 prosenttia.
Työttömyysasteen ennustetaan nousevan ensi vuonna 8,2 prosenttiin ja laskevan tämän jälkeen 7,8 prosenttiin vuonna 2022. Työttömyysasteen nousua vaimentaa se, että työvoiman ulkopuolella olevien määrä, piilotyöttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys kasvavat.
Työllisten määrä laskee perusennusteessa yhteensä noin 76 000 hengellä kuluvan ja sitä seuraavan vuoden aikana. Työllisyys alkaa kasvaa hitaasti vuonna 2022, mutta työllisiä olisi edelleen noin 60 000 vähemmän kuin ennen kriisiä.
Työvoiman määrä vähenee
Suomen työikäisen eli 15–74-vuotiaan väestön määrän ennustetaan kääntyvän merkittävään laskuun vuonna 2021, mikä aiheuttaa pitkällä aikavälillä ongelmia.
Koronakriisi on vähentänyt työvoiman tarjontaa, laskenut työikäisen väestön työvoimaosuutta ja lisännyt piilotyöttömyyttä. Pitkittyvät lomautukset näkyvät piilotyöttömyytenä.
Ennusteen mukaan vaikuttaa kuitenkin siltä, että työikäinen väestö on jo alkanut joiltain osin jälleen siirtyä työvoimaan ja työmarkkinoille verrattuna koronakriisin alkuun. Työmarkkinoiden elpyessä piilotyöttömiä alkaa hiljalleen palata työvoimaan.
Piilotyötön on työvoiman ulkopuolella oleva henkilö, joka haluaisi ansiotyötä ja olisi työhön käytettävissä, muttei ole etsinyt työtä viimeisen neljän viikon aikana.
Pitkäaikaistyöttömyys kasvaa rajusti
Työnvälitystilaston työttömien työnhakijoiden määrä, johon lasketaan myös kokoaikaisesti lomautetut, laskee maltillisesti tulevina vuosina. Lomautettujen määrän ennakoidaan säilyvän korkeana ainakin kesään 2021 saakka, joskaan uutta kevään kaltaista lomautusaaltoa ei ole näköpiirissä.
– Keväällä lomautusten määrä kasvoi ennätyksellisen suureksi. Nyt niistä luvuista on tultu alas ja suurin osa lomautuksista on jo päättynyt. Lomautettujen määrä ei ole kuitenkaan ainakaan lyhyellä aikavälillä palaamassa lähimainkaan sille tasolle, jolla oltiin ennen koronakriisiä, ministeriön erityisasiantuntija Erno Mähönen sanoi.
Pitkäaikaistyöttömyyden ennustetaan kasvavan voimakkaasti tulevina vuosina. Siihen vaikuttaa työttömyysjaksojen keston pidentyminen koronapandemian aikana.
Työttömien työnhakijoiden keskimääräiseksi lukumääräksi ennustetaan tänä vuonna 342 000, mikä on noin 100 000 enemmän kuin vuonna 2019. Vuonna 2021 määrä laskisi 317 000:een ja vuonna 2022 se olisi 297 000, joten toipuminen on hidasta.
Pitkäaikaistyöttömiä olisi tänä vuonna 75 000, mikä olisi 11 000 enemmän kuin edellisvuonna. Ensi vuonna luku olisi jo 107 000 ja vuonna 2022 pitkäaikaistyöttömiä olisi jopa 113 000.
Nuorten työllisyystilanne on pitkään työttöminä olleita myönteisempi. Alle 25-vuotiaiden työttömien määräksi ennustetaan tänä vuonna 44 000, mikä on noin 13 000 enemmän kuin edellisvuonna. Ensi vuonna määrä laskisi 38 000:een ja sitä seuraavana vuonna 35 000:een.
Työ- ja elinkeinoministeriön lyhyen aikavälin työmarkkinaennuste perustuu tilastolliseen aikasarja-analyysiin. Siinä hyödynnetään suhdanneindikaattoreiden, työmarkkinatilastojen ja politiikkainformaation lisäksi valtionvarainministeriön bruttokansantuote-ennustetta sekä Tilastokeskuksen väestöennusteita. Ennuste julkaistaan kahdesti vuodessa.