Kotimaa

Näkökulma: Hyvinvointi tärkeintä – teemme sitten kuusi tai kahdeksan tuntia päivässä

UPM sulkee Kaipolan tehtaan ja Finnair vähentää rajusti väkeä. Lyhyempi työviikko tarkoittaisi kustannusten nousua ja kilpailukyvyn heikkenemistä. Työaika on Suomessa EU:n lyhyimpiä muutoinkin. Suunta lyhyempään työviikkoon olisi historian kehityksen mukaista, mutta kaavamainen uudistus hankala, kirjoittaa toimittaja Anita Simola.

Tällä viikolla koronauutisten seuraan kiilasi yksi kestoaihe eli työajan lyhentäminen.

Pääministeri Sanna Marin (sd.) kertoi, miten puolue valmistelee konkreettiset esitykset siitä, miten työaikaa lyhennetään palkkoja leikkaamatta. Käytännössä on puhuttu kuuden tunnin työpäivistä.

Ehdotus, joka jakaa mielipiteet tiukasti, ei ole uusi Mariniltakaan. Vuosi sitten hän silloisena liikenne- ja viestintäministerinä puhui samaa asiaa.

Sosiaalisessa mediassa eri ammattiryhmät ovat pitäneet yllä keskustelua kuuden tunnin työajasta vuosikausia.

Mikäli sdp:n haave toteutuisi, noudattaisi se historian kaavoja.

Vielä 1800-luvun lopulla yleinen työpäivän pituus oli 11–12 tuntia. Siitä se lyheni seuraavan vuosituhannen alussa kymmeneen tuntiin.

Ensimmäisen maailmansodan jälkeen alettiin totutella kahdeksaan tuntiin. Siihen sitten onkin jysähdetty.

Ajatus työajan lyhentämisestä perustuu siihen, että tuottavuus ei kärsisi. Kahdeksan tunnin hommat selvitettäisiin kuudessa tunnissa. Näin palkkapussikin pysyisi ennallaan.

Tässä kohtaa joudutaan ensimmäiselle törmäyskurssille, kun ajatellaan hoiva-alaa.

Pitkän linjan sote-osaaja, kansanedustaja Paula Risikko (kok.) puki tämän sanoiksi tuoreeltaan. Eiväthän potilaat lopeta sairastamistaan tai avuntarvettaan kuuden tunnin jälkeen.

Sama kaava pätee poliisiin ja pelastustoimeen. Jos nämä kaikki alat siirtyvät lyhyempään työviikkoon, tarvitaan valtavasti käsipareja lisää.

Kristillisdemokraattien eduskuntaryhmän puheenjohtaja Päivi Räsänen laski, että jos työpäivä lyhenee neljänneksellä, koko sote-alalle tarvitaan noin 100 000 uutta työntekijää korvaamaan vaje.

Tämä on kieltämättä ongelma, kun tiedetään, että sote-ala ei houkuttele tarpeeksi nuoria.

Oma polkunsa on myös se, miten sote-ala itse kokee työaikansa. Onko se valmis siirtymään kolmivuorotyöstä nelivuorotyöhön? Monihan tekee mielellään pitkän työrupeaman saadakseen korvauksena pidemmän vapaan.

Esimerkit todistavat, että kaavamainen, joka alalle suunniteltu työajan lyhennys ei ole helppo rasti.

Muutokset työaikoihin ottavat aikaa niin kuin historiasta voidaan lukea.

Toisaalta jotakin kertoo Marinin vauhdista se, että konkreettisia ehdotuksia pitää syntyä kolmen vuoden aikana.

Kun kysytään mielipidettä työnantajien linnakkeesta, on vastaus työajan napsimiseen selvä. Suunta on täysin väärä.

Suomi velkaantuu ennätysvauhtia. Esitys tarkoittaisi kustannusten nousua ja kilpailukyvyn heikkenemistä. Työaika on Suomessa EU:n lyhyimpiä muutoinkin.

Viikolla saatiin musertavia uutisia. UPM sulkee Kaipolan tehtaan ja Finnair vähentää rajusti väkeä.

UPM:n toimitusjohtaja Jussi Pesosen mukaan suomalaiset tehtaat ansaitsevat puolustuspuheen. Ne ovat tehneet hyvää työtä, mutta kaiken takana on kilpailukyvyn hiipuminen.

Miten siis tällaiseen kuvioon voisi mahtua työajan lyhennys, kun tulotaso on jo 30 prosenttia korkeampi ja vuosityöaika lyhyempi kuin Saksassa vastaavaa tuotetta tekevissä tehtaissa?

Vientiyritysten huolen ymmärtää, mutta olemme saaneet lukea myös onnellisia tarinoita pk-yrityksistä, joissa on jo toteutettu kuuden tunnin työaika, tai joissa joustavat työajat takaavat paremman työympäristön.

Puolueet ovat kilvan esittäneet keinojaan, miten saada lisää työtä Suomeen. Budjettiriihestä odotetaan kuumaa, kun keinoja pitäisi alkaa pikku hiljaa löytämään.

Monissa puheissa vilahtelevat pehmeät keinot. Oikein.

Kiivaankin väittelyn keskellä on muistettava, että ajat ovat muuttuneet, ja työntekijät sen mukana. Hyvinvointi työssä on kaiken a ja o, puhutaan sitten kuinka pitkästä tai lyhyestä työviikosta tahansa.

Ihmiset ovat erilaisia. Joku paiskii mielellään pitkää päivää ja jatkaa vielä kotona. Joillekin viikonloppu riittää palautumiseen, mutta ei kaikille. Siksi yksilölliset vaihtoehdot ovat tärkeitä.

Korona-aika todisti, miten monella alalla työ sujuu myös etänä. Tarjottimella on monta tapaa.