Mielipiteet
Näkökulma: Kansainväliset opiskelijat kiinni työelämään
Kirjoittaja työskentelee Kajaanin ammattikorkeakoulussa koulutusvastaavana ja projektipäällikkönä ESR-rahoitteisessa Kansainvälisten opiskelijoiden työllistyminen Kainuuseen -projektissa.
Suomi on houkutteleva kohdemaa ulkomaalaisille tutkinto-opiskelijoille, sillä Suomi tunnetaan laadukkaasta koulutuksesta ja hyvistä oppimistuloksista. Työelämässä tapahtuvat muutokset ja työikäisen väestön väheneminen lisäävät korkeakoulutetun työvoiman tarvetta Suomessa.
Suomen elinvoimaisuus edellyttää kykyä menestyä kansainvälisen osaamisen ja innovaatioiden kärkimaana. Meidän tulee vahvistaa kilpailukykyä panostamalla osaamistason nousuun, toimivan yhteiskunnan rakenteiden edistämiseen sekä osaamisen ja innovaatioiden tuottamiseen.
Ulkomaalaisten opiskelijoiden määrä Suomessa on kolminkertaistunut 2000-luvulla lähes 16 000 tutkinto-opiskelijaan. Yli 75 prosenttia Suomeen tulevista ulkomaalaisista tutkinto-opiskelijoista tulee EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta. Suurin osa opiskelijoista tulee Venäjältä, Vietnamista, Kiinasta ja Nepalista.
Kajaanin ammattikorkeakoulun neljässä englanninkielisessä Bachelor-tason koulutuksessa on opiskelijoita yli 40 eri maasta, ja suurimmat kansalaisuusryhmät ovat Venäjä, Vietnam, Bangladesh ja Nigeria. Tänä syksynä suuri osa uusista ulkomaalaisista tutkinto-opiskelijoista aloitti opintonsa etänä omasta kotimaastaan käsin kansainvälisten maahantulo- ja oleskelurajoitusten vuoksi.
Suomalaisista korkeakouluista vuosittain valmistuu noin 5 000 ulkomaalaista, ja määrä haluttaisiin jopa nelinkertaistaa vastaamaan tulevaisuuden osaajapulaan. Valtakunnallisesti vuonna 2018 valmistuneista ulkomaalaisista opiskelijoista reilu puolet työllistyi Suomeen. Erityisesti EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tulevilla opiskelijoilla on vaikeuksia työllistyä oman alansa työtehtäviin. Isoimpana esteenä pidetään suomen kielen heikkoa osaamista, mutta selvitysten mukaan myös asenteet työmarkkinoilla voivat olla esteenä työllistymiselle.
Kajaanin ammattikorkeakoulusta on valmistunut viimeisen kymmenen vuoden aikana yli 200 ulkomaalaista tutkinto-opiskelijaa. Heistä vain pieni osa on löytänyt Kainuusta työpaikan valmistumisen jälkeen.
Moni Kajaanin ammattikorkeakoulun ulkomaalaisista tutkinto-opiskelijoista kaipaa kokemusta suomalaisesta työelämästä jo opintojen aikana. Moni heistä jäisi myös mielellään töihin Suomeen ja erityisesti Kainuuseen valmistumisen jälkeen, mutta työmahdollisuuksien löytäminen ei ole helppoa. Yhteiskuntaan integroituminen edellyttää avoimuutta myös paikallisilta toimijoilta, jotta kansainväliset opiskelijat nähdään mahdollisuutena kasvulle ja kehitykselle.
Ulkomaalaiselle opiskelijalle olisi tärkeää saada näkemystä ja kokemusta suomalaisesta työelämästä jo opintojen aikana esimerkiksi osa-aikaisten töiden, vapaaehtoistoiminnan, projektien tai harjoittelujen kautta. Opiskelijan lähtömaan tuntemusta, kielitaitoa, kansainvälisiä kontakteja ja verkostoja voi hyödyntää monenlaisissa projekteissa. Lisäksi kansainvälinen opiskelija voi tuoda työyhteisöön uudenlaisia näkökulmia ja ratkaisumalleja, sekä tuulahduksen käytännön kansainvälisyyttä jokapäiväiseen toimintaan.
Tämä toimii myös erinomaisena mahdollisuutena työpaikalla käytännön kielitaidon kehittämiseen, samalla kun opiskelija kehittää suomen kielen taitoaan.
Kajaanin ammattikorkeakoulussa on parhaillaan käynnissä ESR-rahoitteinen Kansainvälisten opiskelijoiden työllistyminen -hanke, jonka puitteissa pyritään helpottamaan ulkomaalaisten opiskelijoiden työllistymistä Kainuuseen.
Hankkeen aikana lisätään opiskelijoiden tietoisuutta Kainuun tarjoamista mahdollisuuksista, kehitetään heidän työnhakutaitojaan sekä tehdään tiivistä yhteistyötä eri yritysten kanssa. Näin työ- ja harjoittelupaikkoja löytyy tulevaisuudessa helpommin myös kansainväliselle osaajalle. Yhteistyö ja yhdessä tulevaisuuteen katsominen paikallisten yritystoimijoiden kanssa on keskeistä ja mahdollistaa jatkuvuuden.
Yhtenä tärkeänä kehittämislinjauksena Kainuussa on työperäinen maahanmuutto, rekrytoinnit ja koulutus. Kansainvälistymisen katsotaan vauhdittavan aluetaloutta, ja paikkakunnalla jo olevien kansainvälisten osaajien hyödyntäminen olisi yksi keino tukea alueen ja yritysten kansainvälistymistä. Olisi tärkeää, että puheet, tavoitteet ja teot kohtaavat.
Mikäli opintojen aikaista harjoittelupaikkaa ja valmistumisen jälkeistä työtä ei löydy, korkeakoulutettu osaaja palaa kotimaahansa tai lähtee kolmanteen maahan, jolloin suomalaisen yhteiskunnan investointi valuu hukkaan.
Pidetään siis yhdessä huolta siitä, että täällä koulutetut osaajat viihtyvät Suomessa myös valmistumisen jälkeen, löytävät paikkansa yhteiskunnassa ja maksavat sitä kautta investoinnin takaisin.