Mielipiteet

Näkökulma: Kuntalainen voi vaikuttaa omaan elinympäristöönsä ja päätöksentekoon

Kirjoittaja on MMM, erityisasiantuntija Harvaan asutun maaseudun verkosto, Kajaanin ammattikorkeakoulu.

Asukkaalla on mahdollisuus vaikuttaa omaan elinympäristöön ja päätöksentekoon muillakin tavoin kuin äänestämällä kunnallisvaaleissa. Osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien on todettu lisäävän ihmisten kokemaa hyvinvointia.

Kokemus siitä, että minua kuunnellaan ja että olen osa yhteisöä ja yhteiskuntaa, lisäävät yhteisöllisyyden tunnetta ja vähentävät syrjäytymistä ja yksinäisyyttä. Kunnilla ja kaupungeilla onkin velvollisuus tarjota osallisuuden väyliä kaiken ikäisille kuntalaisille. Samalla ne saavat arvokasta tietoa kunnan kehittämiseksi.

Myös Kainuussa on erilaisia lähidemokratian vaikuttamisen kanavia.

Kenties merkittävin on Kajaanin kaupungin vuonna 2015 perustama ja vuonna 2019 vakinaistama Vuolijoen aluelautakunta. Aluelautakuntaa valmisteltiin lukuisilla kansalaiskeskusteluilla, laajalla tiedottamisella, tietoa hankkimalla ja välittämällä sekä sopimalla kaupungin kanssa toimintamuodoista.

Aluelautakunnassa on edustajat kaikilta Vuolijoen alueen kyliltä ja se on kaupungin virallinen lautakunta, jolla on oma budjetti ja oma viranhaltija esittelijänä. Vuolijoen aluelautakunta vastaa mm. alueen liikuntapaikkojen kunnossapidosta. Kajaanissa on pitkään toiminut myös Kajaanin kylä- ja kaupunginosa ohjelma seurantaryhmineen.

Kainuussa on noin 20 vuoden ajan toiminut kuntakohtaisia kyläparlamentteja, joista Suomussalmen kyläparlamentti lienee vakiintunein toiminnaltaan. Kyläparlamentti kokoontuu 1-2 kertaa vuodessa vuorotellen eri kylillä. Siinä on edustettuina kaikki alueen kylät. Mukana kokoontumisissa on lisäksi kunnan johtavat viranhaltijat, luottamushenkilöt ja vierailevia tahoja.

Kyläparlamenteissa keskustellaan ja sovitaan yhdessä ajankohtaisista kylille tärkeistä asioista. Myös Sotkamossa ja Kuhmossa kylät ovat vuosittain kokoontuneet keskustelemaan kylien asioista kunnan kanssa. Pienemmissä kunnissa on omia osallisuuden muotoja.

Osallisuuden ja vaikuttamisen keinoja on monia.

Jokainen kunta voi valita niistä itselleen sopivimman. Eri puolilla maailmaa käytettävässä osallistuvassa budjetoinnissa asukkaat otetaan mukaan yhteisiä verovaroja koskevaan keskusteluun, suunnitteluun ja päätöksentekoon. Sitä voidaan käyttää mm. suunniteltaessa ja tehtäessä päätöksiä investoinneista tai palveluista. Tätä on käytetty erityisesti nuorten osallisuuden muotona.

Kumppanuuspöytä on julkisen, yritys- ja kolmannen sektorin ja toimijoiden yhteinen, tavoitteellinen ja ratkaisukeskeinen keskustelufoorumi. Kumppanuuspöydän kuten muiden osallisuusmallien keskeinen tunnusmerkki on osallistujien keskinäinen tasa-arvo ja luottamus. Keskusteluissa tulee olla edustettuina kaikki ne, joita asia koskettaa. Näin voidaan löytää järkeviä ja kustannustehokkaita ratkaisuja ja saavuttaa yllättäviäkin tuloksia.

Yksinkertainen osallisuuden muoto on Maaseudun sivistysliiton kehittämä penkkikahvila, jonka tavoitteena on lisätä viranhaltijoiden, poliittisten päättäjien sekä kuntalaisten välistä vuoropuhelua sekä kuntalaisten kuulemista ja mukaan ottamista omaa kuntaansa koskevissa asioissa ja kehittämistyössä. Yhteisten kahvien merkeissä voi tavata ja keskustella markkinoilla, huoltoasemalla, kauppakeskuksessa, kirjastossa, palvelutalossa ja työpaikkaruokalassa. Aiheet tulevat suoraan omasta arjesta – leikkipaikat, koulutien turvallisuus, palvelut, harrastusmahdollisuudet, asuminen.

Eri ikäisillä asukkailla on erilaiset palvelutarpeet.

Vanhusten palveluista on keskusteltu mm. vanhusneuvostojen kanssa. Kuntalain mukaan kunnan on asetettava vanhusneuvosto ikääntyneen väestön osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien varmistamiseksi.

Vanhusneuvosto voi vaikuttaa kunnan eri toimialojen suunnitteluun, valmisteluun ja seurantaan asioissa, joilla on merkitystä ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, osallisuuden, elinympäristön, asumisen, liikkumisen tai päivittäisistä toiminnoista suoriutumisen taikka ikääntyneiden tarvittavien palveluiden kannalta.

Nuorisovaltuusto (Nuva) ovat nuorten vaikuttajaryhmiä, jotka omissa kunnissaan tai kaupungeissaan ajavat paikallisten nuorten etuja ajaen. Nuorisovaltuustojen kautta on mahdollista tavoittaa ja kuulla nuoria nuorten kannalta tärkeistä asioista.

Nuorten kanssa testattuja hyviä osallisuuden menetelmiä ovat esimerkiksi osallistuva budjetointi ja Kajaanissa testattu Älykäs osallisuus, jossa Kajaanin nuorisovaltuusto hyödynsi muun muassa live-tv lähetyksiä keskustellakseen päättäjien ja viranhaltijoiden kanssa sekä tavoittaakseen muita nuoria.

Kunnan asiat koskettavat kaikkia kuntalaisia. Vaalien jälkeen toivoisinkin, että kunnissa otettaisiin osallisuuden toimintatapoja käyttöön, osa pitkäkestoisia ja osa yhteen asiaan liittyviä lyhyt kestoisia. Samoin tärkeää on, että eri toimijat ja asukkaat lähtevät aktiivisesti mukaan.