Mielipiteet

Näkökulma: Uusi EU-ohjelmakausi korostaa vihreää siirtymää

Kirjoittaja on yritys- ja työvoimayksikön päällikkö Kainuun ely-keskuksessa.

Uusi EU-ohjelmakausi alkaa marraskuun alussa. Kainuuseen tulee rahoitusta saataville aikaisempaa enemmän, vaikka pahempaakin pelättiin. Tämä on siis sitä paljon puhuttua "EU rahhaa".

Mihin rahoitusta on suunniteltu käytettävän? Ilmastonmuutos ja sen torjuminen on kaiken tulevan ohjelmakauden rahoituksen isoin tavoite. Se läpileikkaa kaikkia ohjelmia ja tavoitteita, oli sitten kyse uudesta ohjelmakaudesta, elvytysrahoituksesta tai vanhojen rahojen käytöstä. Kestävän kasvun ohjelmaa kutsutaan vihreäksi siirtymäksi.

Vihreä siirtymä tukee talouden rakennemuutosta ja hiilineutraalin hyvinvointiyhteiskunnan rakentamista. Se vauhdittaa ratkaisuja, joilla vähennetään päästöjä niin Suomessa kuin muualla maailmassa. Suomi pyrkii saavuttamaan hiilineutraaliuden vuoteen 2035 mennessä ja pysäyttämään luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen vuoteen 2030 mennessä.

Mihin vihreä siirtymä konkreettisesti vaikuttaa meillä Kainuussa? Se tulee selvittää.

Nyt uuden ohjelmakauden kynnyksellä pitääkin jokaisen kainuulaisen toimijan, kunnan, toimialan ja yrityksen selvittää, mitä mahdollisuuksia tuo vihreä siirtymä tuo itse kullekin toimijalle. Samalla tulee selvitettyä mahdolliset uhatkin. Ilmastonmuutoksen uhkista puhutaan paljon, mutta ilmastonmuutoksen torjunnan tuomasta kehityksestä on kaikille saatavissa enemmän, uskon näin, kunhan vaan ne mahdollisuudet selvitetään.

Ilmastonmuutoksen torjuta, hiilensidonta, hiilineutraaliustavoite jne. Monia termejä, jotka eivät konkretisoidu nopeasti monellekaan. Tähtitiedettä nämä asiat eivät kuitenkaan ole. On hyvä muistaa, että ihan perustekeminen ja -kehittäminen hyvin usein toteuttaa jo noita tavoitteita, erityisesti luonnonvaroistaan vahvassa Kainuussa.

Kainuun vahvoista toimialoista monet, esimerkkinä puunjalostus, energiaratkaisut, uudet fossiilisia raaka-aineita korvaavat tuotteet tai sivutuotteiden hyödyntäminen ovat ilmastonmuutoksen torjunnan tavoitetta vahvasti tukevia. Näiden asioiden edelleen kehittämisessä on paljon potentiaalia ilmaston näkökulmasta, joten kaikkeen kehittämiseen liittyen kannattaa rahoituksen mahdollisuudet selvittää. Kannattaa myös miettiä, liittyykö kehittämiseen jotain muuta, joka olisi järkevää tehdä samalla, isompana kokonaisuutena.

Jokaisen Kainuun kunnan, toimialan ja yrityksen tulisi käynnistää selvitys siitä mitä mahdollisuuksia ilmastonmuutoksen torjunta tarkoittaa oman kunnan, toimialan ja yrityksen sisällä. Näitä selvityksiä olisi varmasti hyvä tehdä myös yhdessä kaikkien itselle sopivan klusterin toimijoiden kesken. Niistä nousee varmasti kehitysideoita ja -hankkeita, joita eteenpäin viemällä syntyy uutta ja taas uusia kehitysideoita.

Näitä tehdään varmasti jokaisen toimijan sisäisenä työnä, mutta nyt kannattaisi käyttää rohkeasti uutta asiantuntemusta ja osaamista hyväksi. Ulkopuolinen asiantuntemus ja uusi osaaminen laajentavat perspektiiviä.

Parhaan lopputuloksen aikaansaamiseksi on maakunnassa oltava erilaisia koordinoivia tahoja, jotka varmistavat kehittämistoiminnan jatkumon ja parhaat tulokset pidemmällä aikavälillä. Koordinointia on tehtävä rahoittajien lisäksi toimijoiden omana työnä. Myös hanketoimijoiden keskinäinen maakunnallinen yhteistyöryhmä, "pyöreä pöytä" voisi tehdä isompaa koordinointia ja miettiä sopivaa työnjakoa sekä nostoja kehittämisen kärkiteemoiksi.

Mikä parasta tuohon selvittämisen ja kehittämiseen on rahoitusta tarjolla, ja erityisesti uuden asiantuntemuksen hankintaan. Huolellisella selvityksellä on löydettävissä kunkin toimijan kehittämisen askelkivet, joita kulkemalla ollaan entistä kilpailukykyisempi jatkossakin. Samanlaisia selvityksiä kehityskohteiden etsimiseksi olisi tehtävä myös jo aikaisemmin painopisteenä olleen teeman eli digitalisaation hyödyntämiseen. Digitalisaation hyödyntämiseen kainuulaisten yritysten eri toiminnoissa on vielä paljon potentiaalia.

Selkein uhkakuva kaikkeen kehittämiseen, myös ilmastonmuutoksen kautta tulevien uusien mahdollisuuksien hyödyntämiseen on siinä, että mistä saadaan ja löydetään tekijät tekemään uutta tulevaisuutta. Samalla pitäisi löytää tekijät myös nykyisten toimintojen ylläpitämiseen. Asia on varsin outo Kainuussa, missä lähes aina on kärsitty merkittävästä työttömyydestä. Tämä asia on nyt toki tiedostettu, mutta onko sille tehty vielä paljoakaan?

Nyt olisi jokaisen työantajan katsottava omaa vetovoimaansa erityisen huolella ja kehitettävä sitä. Entisellä mallilla ei tulla pärjäämään. Kilpailu työntekijöistä koskettaa koko Suomea ja vielä laajemmin, koko Eurooppaa.

Miten kainuulainen työnantaja erottuu tuossa joukossa? Ei enää riitä, että laitetaan työpaikka auki, ja valitaan hakijoista sopivin. On panostettava yrityksen näkyvyyteen, ilmeeseen, vetovoimaan ja erityisesti rekrytointiosaamiseen. Ja nämä kaikki on pystyttävä tekemään kansainvälisesti. Jatkossa entistä isompi osa työntekijöistä tulee olemaan muualta kuin suomesta.

Nämä kaikki on uusia asioita, eivätkä ne ole vielä monenkaan työnantajan mielessä. Asialle on vielä paljon tehtävissä, mutta toimilla alkaa olla kiire. Tekemistä siis riittää. Mutta onneksi kehittämiseen on myös rahaa käytettävissä. Ja se raha on sitä varten. Hyödyntäkää sitä!