Ulkomaat

Näkökulma: Washingtonin vaali-ilta oli sekoitus turhautumista, toivoa ja pelkoa – tiukka vaalitulos on bensaa jossittelulle

Kolme asiaa nousi toistuvasti esiin keskusteluissa äänestäjien kanssa: mustien oikeudet, korona ja kansakunnan jakautuminen. Monet kuvailivat näitä vaaleja poikkeuksellisen tärkeiksi. Tiukka vaalitulos jättää kuitenkin sijan epäilykselle ja jälkipelille, kirjoittaa Washingtonissa vaaleja seurannut Lännen Median uutispäällikkö Jussi Orell.

Washington

Laskeuduin Yhdysvaltain pääkaupunkiin Washingtoniin vaalitöihin viime lauantaina. Alkoi olla nälkä ja huomio kiinnittyi siihen, ettei kaupungin ydinkeskustassa näy olevan ensimmäistäkään kauppaa, ravintolaa tai kahvilaa. Eikö amerikkalaisten tarvitse enää syödä elääkseen ja hankkia tavanomaisia kulutustavaroita arjesta selvitäkseen?

Vähitellen tilannekuva kirkastui. Liikkeitä oli vaikea havaita, koska niiden ikkunat oli peitetty vanerilevyillä. Yrittäjät olivat hyvissä ajoin varautuneet mahdollisiin vaalien jälkeisiin mielenosoituksiin, joiden pelättiin äityvän mellakoinniksi. Hitaimmat suojasivat omaisuuttaan vasta vaalipäivänä tiistaina.

Pahasti repsahtamaan päässyt koronatilanne iski silmille välittömästi. Vaikka joihinkin koronaväsymys näytti iskeneen, valtaosa käytti maskia kuuliaisesti. Jopa lenkkeilijät vetivät suojaimen kasvoilleen, vaikka se vaikeuttaa hengästyneenä puuskuttamista entisestään. Suomalainen keskustelu maskisuosituksesta tuntui kaukaiselta.

Trump teki politiikasta kiinnostavaa

Pääkaupungin asukkaiden näkemykset eivät anna koko kuvaa amerikkalaisten suhtautumisesta politiikkaan. Täällä valtaosa haastatelluista liputti avoimesta Joe Bidenin ja varapresidenttiehdokas Kamala Harrisin puolesta. Trumpilaisia sattui kohdalle harvakseltaan, mutta värin tunnustamista hekään eivät pelänneet. Muualla heitä on sankoin joukoin, kuten vaalitulos todistaa.

Johtuneeko amerikkalaisten välittömyydestä (olipa se vilpitöntä tai ei), lähes kaikki, joilta asiaa kysyin, olivat valmiita paljastamaan ehdokkaansa. Suomessa äänestyskäyttäytyminen pidetään mieluummin omana tietona.

Yksi selittävä tekijä voi olla myös kansakunnan jakautuminen, joka kiihtyi Donald Trumpin kaudella. Liikemaailmasta politiikkaan ponnahtanut Trump ei ole jättänyt ketään kylmäksi. Häntä joko vihataan tai rakastetaan. Se on politiikan käyttövoimaa, ja monille tuntui olevan luontevaa kertoa kantansa äänestyksen lisäksi toimittajalle.

Vaikka Trumpia on arvosteltu, häntä on kiittäminen siitä, että amerikkalaisten kiinnostus politiikkaan on lisääntynyt. Harvoin Suomessakaan on keskusteltu yhdysvaltain presidentinvaaleista yhtä paljon kuin tällä kertaa.

Vaaleihin leimansa lyönyt Black Lives Matter -liike näkyi ja tuntui myös pääkaupungissa. Symboliseksi vaalikamppailun paikaksi kohosi liikkeen mukaan uudelleen nimetty katuosuus näköetäisyydellä Valkoisesta talosta. Bidenilaisten hallitsemalla aukiolla osoitettiin mieltä jo kauan ennen vaaleja. Meno yltyi vaali-iltana samaan aikaan, kun Trump vietti vaalivalvojaisiaan naapurissa.

Paikan päällä aisti oudon sekoituksen turhautumista, toiveikkuutta ja pelkoa. Turhautumista nykytilaan, toiveikkuutta muutoksesta ja pelkoa siitä, ettei mikään muutukaan. Tulosta odotellessaan kansa vaelteli levottomana edestakaisin. Osalla oli mukanaan vaalirekvisiittaa ja palopuheita pidettiin. Valkoinen talo ja muut hallintorakennukset oli eristetty varta vasten paikalle tuoduin metalliaidoin ja poliisit partioivat näkyvästi.

"TV-preesens on noussut liian tärkeäksi"

Pääkaupunki Washingtonissa asuva analyysiyritys Americas Outlookin perustaja Lauri Tähtinen arvioi, että vaalituloksesta riippumatta yhdysvaltalaisessa politiikassa on peiliin katsomisen paikka. Politiikkaan kaivataan näyttävyyden ja huomiohakuisuuden sijaan sisältöä.

– TV-preesens on noussut politiikassa liian tärkeäksi. Politiikan kokonaiskulttuurin suhteen on nyt itsetutkiskelun aika.

Tiukka vaalitulos ja lopullisen tuloksen varmistumisen kestäminen mahdollistavat jossitteluun ja voi olla sytyke levottomuuksille.

Trump jätti kädenjälkensä amerikkalaiseen politiikkaan vuosiksi eteenpäin jo ennen vaaleja, sillä tämän onnistui nimittää syyskuussa menehtyneen korkeimman oikeuden liberaalin tuomarin Ruth Bader Ginsburgin tilalle konservatiivinen Amy Coney Barrett . Korkeimmalla oikeudella on merkittävä rooli amerikkalaisessa politiikassa, koska se tulkitsee lakia ja antaa alioikeuksia sitovia ennakkoratkaisuja. Tuomarinimitykset olivat yksi Trumpin vaalilupauksista.

Onko kansakunta yhdistettävissä?

Tämänkertaiset vaalit erosivat aiemmista myös pelkona vaalien jälkeisistä mellakoista.

– Oli ihan uutta, että vaalien yhteydessä joutui miettimään turvallisuuskysymyksiä. On kuin olisi menty vuosisata tai enemmän taaksepäin, kuvaili Tähtinen, jolle tämänkertaiset vaalit olivat neljännet Yhdysvalloissa.

Tähtisen näkemykset on helppo allekirjoittaa. Seuraavalla presidenttikaudella, kun sinne asti jälkipelien jälkeen päästään, riittää haasteita, joista pienimpiä ei ole koronakriisin taltuttaminen ja maan nostaminen terveydellisesti jaloilleen.

Sen jälkeen odottaa vielä isompi savotta: jakaantuneen kansakunnan yhdistäminen. Jos siihen edes on halua. Pinnan alla laukeamistaan odottaneet jännitteet tekivät railosta menneellä kaudella syvän, eikä vastakkainasettelun aika taida vielä olla ohi, vaikka moni toivoo niin.