Kotimaa

Oppivelvollisuuden pidentäminen saa satikutia tutkijoilta - miksi tehdä suurta uudistusta tällaisella kiireellä?

Rahoitusmalli oudoksuttaa. Jopa 80 prosenttia osoitetuista varoista menisi koulumatkoihin ja oppimateriaaliin.

Hallituksen suurhanke oppivelvollisuusiän pidentämisestä saa kovaa kyytiä Elinkeinoelämän keskusliitolta ja liiton tilaaman vaikutusarvioinnin tekijöiltä.

EK:n viesti on, että uudistus on jäädytettävä. Tilalle liitto tarjoaisi lisätukea peruskouluun.

Oppivelvollisuuden pidentäminen on herättänyt paljon kritiikkiä. EK:n tilaama selvitys ajoitettiin sopivasti eduskuntakäsittelyn aatoksi. Lähetekeskustelu alkaa tiistaina. Odotettavissa on kipakkaa keskustelua.

EK: toimitusjohtaja Jyri Häkämies kiteyttää, että heidän mielestään tukitoimia on satsattava jo koulutien alkuun.

Myös vaikutusarvioinnin tehneet tutkijat, kasvatustieteiden tohtori Peter Johnson ja nuorisotutkimukseen erikoistunut filosofian tohtori, dosentti Tomi Kiilakoski ovat sitä mieltä, että toinen aste on liian myöhäinen vaihe ratkaista tehokkaasti oppimisvaikeuksia ja koulutuksen keskeytyksiä.

Raha väärään kohteeseen

Moitteita rapisee myös siitä, että lisärahoitusta kohdistetaan valtaosin muuhun kuin opetukseen ja opiskelijoiden tukeen. Uudistuksen kustannukset ovat noin 130-140 miljoonaa euroa vuositasolla.

Niistä 80 prosenttia menee ilmaisiin koulumatkoihin ja oppimateriaaleihin. Tavoitteen pitäisi olla se, että opetus ja ohjaus saisivat lisää resursseja.

Varhainen tuki tärkeää

Johnson korostaa, että panostusten osoittaminen vain toiselle asteelle on virhe.

– Oppiminen alkaa eriytyä jo alaluokilta alkaen. Siksi varhainen tuki on oppimisvaikeuksissa avainasemassa. Koulupolkua tulee kehittää kokonaisuutena.

Tutkijat ovat sitä mieltä, ettei valmistelussa ole pohdittu riittävästi vaihtoehtoisia malleja tavoitteiden saavuttamiseksi.

– Oppivelvollisuuden pidentämistä on ajettu läpi itseisarvona.

Missä tutkimusnäyttö?

Edelleen tutkijat ovat huolissaan siitä, että uudistuksen tutkimuksellinen näyttö on erittäin kapeaa.

– Kasvatustieteiden tai nuorisotutkimuksen tietopohjaa ei ole lainvalmistelussa hyödynnetty paljonkaan. Nuorten ja koulutuksen näkökulma jäi täysin talouspolitiikan näkökulman varjoon, Johnson sanoo.

Tutkijat ihmettelevät, miksi oppivelvollisuuden uudistamisella on niin kiire.

– Miksi uudistusta ei kehitetä kokeilujen kautta, tai miksi oppivelvollisuutta ei tarkastella kokonaisuutena, vaan esitetään osauudistusta, Johnson kysyy.

EK puoltaa toki hallituksen tavoitetta vähentää koulukeskeytyksiä ja sitä, että yhä useammalle nuorelle voitaisiin taata toisen asteen koulutus. Järjestön mukaan keinot vain ovat valittu väärin.

Omat reseptit valmiina

Järjestöllä onkin tarjota kolme omaa vaihtoehtoa.

Oppivelvollisuuden laajentamisen sijaan nuorelle tulisi hakeutumisvelvollisuus toisen asteen opintoihin. Opetukseen ja tuen laadun kehittämiseen suunnattaisiin nykyistä enemmän varoja kaikilla asteilla.

Toiseksi nuorelle tarjottaisiin perustaitojen osaamistakuuta, jolloin oppimisvaikeuksiin puututtaisiin jo peruskoulussa.

Nykyisen oppivelvollisuuden suorittamista tuettaisiin, ja sen jälkeen taattaisiin lailla oikeus toisen asteen tutkinnon suorittamiseen.

Kolmanneksi tarjottaisiin vaihtoehtoa maksuttoman toisen asteen tilalle, joka perustuu opintotukijärjestelmään.

Oppivelvollisuusselvityksen teettivät EK:n lisäksi Kemianteollisuus, Palvelualojen työnantajat, Sivistystyönantajat sekä Teknologiateollisuus.