Pääkirjoitukset
Pääkirjoitus: Korkotuskaa ei pidä äkkileikkauksilla lisätä – toivoa paremmasta tuo inflaation taittuminen
Syvä huokaus kuului varmasti torstaina monen suomalaisen suusta, kun tieto Euroopan keskuspankin (EKP) päätöksestä jatkaa ohjauskoron nostamista tuli.
EKP päätti nostaa kaikkia kolmea ohjauskorkoaan 0,25 prosenttiyksiköllä. Koronnosto oli jo kymmenes peräkkäin reilun vuoden aikana, ja nyt ollaan ennätyslukemissa. Keskuspankin perusrahoitusoperaatioiden korko on nyt 4,50 prosenttia, maksuvalmiusluoton korko 4,75 prosenttia ja talletuskorko 4,00 prosenttia.
Ekonomistien etukäteisarviot EKP:n päätöksestä vaihtelivat, ja ilmassa oli toiveikasta odotusta, ettei korkoihin koskettaisi. Vaikka päätös oli pettymys, se ei kuitenkaan ollut yllätys.
Huonojen talousuutisten keskellä muutenkin elävässä Suomessa koronnosto kirpaisee. Talous hiipii kohti taantumaa ja näkymät synkkenevät entisestään. Pelkona on työttömyyden kasvu. Jumiutunut asuntokauppa saa yhä odottaa, että korkotaso vakiintuu.
Velkaisissa kotitalouksissa on kasvavalla kauhulla seurattu, kuinka esimerkiksi asuntolainojen viitekorkoina yleiset euribor-korot ovat kivunneet sitä mukaa kuin EKP on ohjauskorkoa nostanut. Samaan aikaan inflaatio jyllää ja eläminen kauttaaltaan kallistuu. Korkopäätös kurittaa myös yrityksiä, sillä myös yritysten lainat on tavallisesti sidottu euribor-korkoihin.
Suomessa korkotasolla on suurempi merkitys kuin esimerkiksi Saksassa tai Tanskassa, jossa asuntolainan korko on sidottu kiinteäksi vuosiksi eteenpäin. Inflaatio sitä vastoin on Suomessa hitaampaa kuin muualla euroalueella.
Koronnoston vaikutukset näkyvät viiveellä. Vaikka koronnosto lisää myös julkista velkaantumista, on hallituksen syytä tarkkaan harkita ensi viikon budjettiriihessään suunnittelemiensa säästöjen ajoitusta. Talous on monissa perheissä jo nyt tiukalla, eikä lisämurheita kaivata. Säästöjen ja leikkausten kohdentumista on arvioitava kunnolla.
Toivoa tulevaan tuo se, että EKP:n koronnostobuumin odotetaan nyt laantuvan.
Ja se, että Suomen Pankin tuoreen ennusteen mukaan kotimainen inflaatio on taittumassa nopeasti. Sen mukaan inflaatio hidastuu tänä vuonna 4,3 prosenttiin ja laskee ensi vuonna 1,0 prosenttiin.
Sen sijaan talouden elpyminen kestää aiemmin arvioitua pidempään. Ensi vuoden talouskasvuksi ennustetaan vain 0,2 prosenttia.