Ulkomaat
Paavin homoliitot salliva kommentointi on ennen kaikkea tunnustus katolilaisille homoseksuaaleille
Paavi Franciscus ilmoitti hyväksyvänsä samaa sukupuolta olevien siviililiitot. Tutkija Elina Vuola huomauttaa, että paavi ei ottanut kantaa kirkon perinteiseen, hyvin homokielteiseen opetukseen.
Katolisen kirkon paavi Franciscuksen kannanotolla samaa sukupuolta olevien ihmisten liittojen puolesta on suurin merkitys katolilaiselle homoseksuaaleille.
– Heidät nähdään ja heidän olemassaolonsa tunnustetaan, sanoo globaalin kristinuskon ja uskontodialogin professori Elina Vuola Helsingin yliopistosta.
Paavin kommentit puhuvat sen puolesta, että maallisen lainsäädännön pitäisi taata homoseksuaaleille oikeuksia. Hän ei kommentoinut kirkon perinteistä teologista opetusta, joka on yksiselitteisesti homokielteistä.
Paavin homoliittoja puolustavat kommentit tulivat julkisuuteen keskiviikkona julkaistussa Francesco -dokumentissa.
– Homoseksuaaleilla ihmisillä on oikeus kuulua perheeseen -- Meidän pitäisi luoda laki siviililiitoista, että he olisivat lain piirissä. Kannatan sitä, paavi Franciscus sanoo Reutersin mukaan.
Poikkeuksellinen paavi
Tämä on ensimmäinen kera, kun Franciscus otti paavina kantaa homoliittoihin. Toimiessaan Buenos Airesin arkkipiispana hän vastusti samansukupuolisten avioliitot hyväksyvää lainsäädäntöä, mutta kannatti homoparien liittojen rekisteröintia lailla.
Vuola pitää lausuntoa mullistavana siinä mielessä, että katolisen kirkon ylin johtaja toimii poikkeuksellisesti verrattuna edeltäjiinsä.
– Hän on tehnyt aivan omanlaisiaan linjauksia aiemminkin, esimerkiksi ilmastokriisistä. Hänen taustansa on latinalaisamerikkalainen, mikä vaikuttaa siihen, että hän vie puheen globaalista eriarvoisuudesta erilaiselle vakavuuden ja konkretian tasolle, Vuola sanoo.
Humaaneina pidetyistä lausunnoistaan huolimatta paavi Franciscus samaan aikaan jatkaa kirkon perinteistä linjaa, joka ohittaa ja unohtaa esimerkiksi naisten aseman.
– Hän ei käsittele lainkaan seksuaali- ja lisääntymisterveyttä ja naisten asemaa, jotka kaikkien maallisten toimijoiden mielestä ovat keskeisiä köyhyyden vähentämisessä, Vuola huomauttaa.
Seksuaalisuus vain heteroille
Katolisen kirkon oppien mukaan homoseksuaalinen taipumus ei ole synti, mutta teot ovat. Paavi ei ole esittänyt tähän muutosta.
Paavi Johannes Paavali II kirjoitti homoseksuaalisuudesta vuonna 1993 aiheesta ensyklikassaan, teologisia aiheita käsittelevässä kiertokirjeessä, joka toimii yhä kirkon ohjenuorana.
– Katolinen kirkko on hyvin kielteinen homoseksuaalisuutta ja sen toteuttamista kohtaan. Kirkon näkökulmasta homoilla ei pitäisi olla edes maallisia lakeja, jotka asettavat heidät tasa-arvoiseen asemaan muiden ryhmien kanssa, Vuola sanoo.
Ensimmäisessä omassa, edeltäjänsä paavi Benedictus XVI:n kanssa kirjoittamassa kiertokirjeessä Franciscus alleviivasi, että avioliitto säilyy tulevaisuudessakin miehen ja naisen välisenä.
Samalla kun katolinen kirkko ohittaa seksuaalivähemmistöt, se lokeroi naiset ja miehet.
– Käsityksistään kirkon perinteisestä seksuaalietiikasta, jossa seksuaalisuus on sidottu pelkästään heteroseksuaalisuuteen naisia ja miksei miehiäkin alistavalla tavalla paavi ei ole esittänyt mitään mullistavaa.
Ristiriitainen vastaanotto
Voiko paavin myönteisillä kommenteilla homoseksuaaleista olla vaikutusta kirkon viralliseen linjaan?
– Hyvin, hyvin pitkällä aikavälillä. Hän uudistaa katolista kirkkoa sillä omaan persoonaansa sidotulla vallalla, joka hänellä on, ja keskustelee yhteiskunnallisista kysymyksistä edeltäjiään enemmän ja eri tavalla, Vuola näkee.
Katolinen kirkko on maailmanlaajuinen toimija, joka käyttää valtaa hyvin erilaisissa kulttuureissa ja paikallisissa kirkoissa. Siten paavin kommenttien vastaanotto on ollut kahtalaista.
Liberaalit uskoivat, että kirkon ja seksuaalivähemmistöjen suhde siirtyi uuteen vaiheeseen. Konservatiivien mielestä paavin kannanotto vaatii lisäselvitystä.
Paavi Franciscus
Argentiinalainen Jorge Mario Bergoglio, 83, valittiin paaviksi 7.5 vuotta sitten.
Hän otti nimen Franciscus italialaiselta pyhimykseltä.
Franciscus on ensimmäinen paavi Latinalaisesta Amerikasta. Hän syntyi Buenos Airesissa, jossa toimi myöhemmin arkkipiispana.
Hän on koulutukseltaan jesuiitta ja ensimmäinen jesuiitta, joka on noussut paaviksi.
Hän on erittäin suosittu niin katolilaisen kuin muidenkin kirkkokuntien keskuudessa, mutta yhteiskunnallisten asioiden kommentointi on kerännyt myös vastustusta.