Paikallisuutiset
Pakkaspäivät houkuttelevat heikoille jäille: "Jään paksuus voi vaihdella suuresti pienelläkin alueella"
Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto kehottaa varovaisuuteen jäillä liikuttaessa. Kainuussa jäät jo paikoin kantavat, mutta esimerkiksi Kuhmossa pelastuslaitos on saanut ilmoituksia jäällä ajelevista moottorikelkoista, joilla on ajettu virtapaikoista ja esimerkiksi Tönölän sillan alta.
Ennakkotietojen mukaan marraskuussa hukkui 7 ihmistä. Kolme hukkumista tapahtui jäihin vajoamisen seurauksena.
Alkaneen jäätalven pakkaspäivät houkuttelevat ihmisiä heikoille jäille. SUH:n ennakkotilastojen mukaan marraskuussa 3 ihmistä on jo hukkunut jäihin ja läheltä piti -tilanteita on sattunut kymmenittäin. Ikäviltä uutisilta ei vältytty joulukuun ensimmäisenä päivänä, kun mediassa uutisoitiin kahdesta jäihin hukkuneesta Pohjois-Savossa.
Uutiset jatkuivat torstaina 2. joulukuuta, jolloin iäkäs mies vajosi moottorikelkalla heikkoihin jäihin noin 300 metrin päässä rannasta Kiuruvedellä Majoonjärvellä. Kun pelastuslaitos ehti paikalle, noin 70-vuotias mies oli ehtinyt olla kylmässä vedessä noin 40 minuuttia. Mies saatiin pelastettua viime hetkillä rantaan ja hänet vietiin ambulanssilla sairaalahoitoon.
Huimimmat ovat jo ajaneet jäällä moottorikelkalla. Arkistokuva: Marjut Lehto
"Vaikka rannassa jäätä olisikin jalankulkijan kestävät viisi senttimetriä virheetöntä teräsjäätä, niin jään paksuus voi vaihdella suuresti pienelläkin alueella."
Tosiasia on, ettei pakkassäät tai kalenteri kerro jään kantavuudesta, SUH muistuttaa.
Lumikertymät toimivat jään päällä eristeenä ja hidastavat jäiden paksuuskasvua sekä piilottavat silmälle näkyvät vaaranpaikat. Vaihtelevat sääolosuhteet, heikko jään tuntemus sekä olemattomat turvavarusteet luovat otolliset olosuhteet vaaratilanteiden syntymiselle.
– On hyvä muistaa, että vaikka rannassa jäätä olisikin jalankulkijan kestävät viisi senttimetriä virheetöntä teräsjäätä, niin jään paksuus voi vaihdella suuresti pienelläkin alueella, sanoo SUH:n viestintäasiantuntija Niko Nieminen .
SUH painottaa, että turvallisen jäällä liikkumisen edellytys on, että tuntee jään ja jäällä kulkemiseen liittyvät riskit sekä varustautuu oikein.
"Vähimmäisvarustukseen kuuluvat kaulalla käyttövalmiina roikkuvat jäänaskalit siltä varalta, jos jää pettää."
– Jäälle tulee aina lähteä ajatuksella, että jää voi tutuissakin paikoissa pettää. Jäälle lähtiessä tulee varustautua turvavälinein ja niitä on opeteltava käyttämään. Vähimmäisvarustukseen kuuluvat kaulalla käyttövalmiina roikkuvat jäänaskalit siltä varalta, jos jää pettää. Jäälle ei tule lähteä yksin ja mukaan tulisi mielellään myös ottaa kättä pidempää jään kantavuuden koettelemiseen sekä vesitiiviiksi pakattuun reppuun vaihtovaatteet ja kännykkä. Lisäksi kuivapuku tuo lisäturvaa usein jäällä liikkuvalle, sanoo Nieminen.
Jään kestävyys lasketaan aina virheettömän teräsjään mukaan. Teräsjää on lujaa yhtenäistä jäätä, joka syntyy suoraan vedestä. Teräsjäätä tulee olla vähintään 5 senttiä, mielellään 10 senttiä, jotta se kestäisi yksin kulkevan aikuisen ihmisen. Moottorikelkka ja mönkijä vaativat vähintään 15 sentin paksuisen jääkannen ja autoilla tulisi liikkua ainoastaan merkityillä jääteillä.
Jäihin hukkuneista noin 90 prosenttia oli miehiä
Suomessa hukkuu tapaturmaisesti vuosittain 100–150 ihmistä, joista 10–30 jäihin vajoamisen seurauksena. SUH:n vuosilta 2010–2019 kokoamien ennakkotilastojen mukaan noin joka kolmas (36 %) jäihin hukkunut oli vajonnut veteen moottoriajoneuvolla.
Kymmenen vuoden aineisto kattaa kaikkiaan 152 jäihin hukkunutta, ja heistä joka neljäs oli kävelijä ja lähes joka viides pilkkijä tai verkkokalastaja. Loput olivat liikkeellä luistellen, hiihtäen tai esimerkiksi potkukelkalla. Jäihin hukkuneista miehiä oli noin 90 % ja he olivat pääosin yli 60-vuotiaita.
Kouluissa jääturvallisuuteen voi perehtyä SUH:n Vesi- ja jääturvallisuus tutuksi -oppimateriaalin kautta: www.vesiturvallisuus.fi
Turvallisen jäällä liikkujan muistilista
• Kaveri on paras turvavaruste, liikuit sitten tutulla lähijäällä tai vieraalla alueella. Toinen voi hälyttää apua, vaikkei osaisi hätätilanteessa pelastaa. Ennen jäille lähtöä kannattaa myös kertoa lähimmäisille, mihin on menossa, jotta sinua tarvittaessa osataan kaivata.
• Jään kantokyvystä kertoo virheetön teräsjää. Teräsjää on lujaa yhtenäistä jäätä, joka syntyy suoraan vedestä. Sitä pitäisi olla vähintään 5–10 cm yksin kulkevan aikuisen alla. Moottorikelkka ja mönkijä vaativat vähintään 15 cm paksuisen teräsjään, ja autoilla tulisi liikkua ainoastaan merkityillä jääteillä.
• Selvitä jäätilanne. Vesistöt jäätyvät Suomessa eri tahtiin, ja paikallisestikin jäätilanne voi vaihdella. Sisävesien jäätilanteesta löytyy tietoa Suomen ympäristökeskuksen ja merialueen jäätilanteesta Ilmatieteen laitoksen sivuilta. Kansalaishavaintoja voi lisäksi katsoa Järviwikistä.
• Varustaudu vajoamisen varalle. Jäänaskalit kuuluvat jäällä kaulalle roikkumaan. Metallipäisellä jääsauvalla voit kulkiessa kokeilla jään kestävyyttä ja pillillä hälyttää apua. Pakkaa vaihtovaatetta vesitiiviisti reppuun ja pidä kännykkä ulottuvilla. Repun sivutaskuun kiinnitetyllä heittoliinalla tai köydellä voi tarvittaessa auttaa toista. Kuivapuku on usein jäällä liikkuvalle hyvä hankinta.
• Tiedosta vaaranpaikat. Jää voi olla ympäristöään heikompaa virtaavan veden alueilla, kuten joissa, järvien kapeikoissa ja karikkojen päällä. Myös viemäreiden laskualueet, siltojen sekä laitureiden kupeet ja esimerkiksi kaislikot ovat riskipaikkoja. Lue lisää vaaranpaikoista.
• Ohjeita jäistä pelastautumiseen ja pelastamiseen löytyy SUH:n sivuilta.