Ulkomaat

Palava maailma pakottaa tekoihin – Euroopan helleaallot ovat vasta esimakua tulevasta, mikäli emme ryhdy toimiin

Euroopan helleaallot ovat yleistyneet ja pahentuneet ilmastonmuutoksen vuoksi. Fossiilisista polttoaineista luopuminen edistäisi ilmastonmuutoksen torjuntaa, mutta se yksinään ei riitä. Venäjän energiasta luopuminen onneksi tehostaa ilmastotoimia.

Eurooppaa kuumentavat hirmuhelteet ovat havahduttaneet siihen, kuinka ilmastonmuutos vaikuttaa tulevaisuuteemme. Sään vaihtelu on luonnollinen ilmiö, mutta sään ääri-ilmiöt johtuvat myös ilmaston lämpenemisestä. Tällä hetkellä ilmasto on lämmennyt asteen verran, mikä on vaikuttanut jo elinolosuhteisiin ja ympäristöön.

Tämän viikon helleaalto on seurausta korkeapaineesta, joka on pysytellyt Euroopan yllä. Suihkuvirtaus on tuonut lämmintä ilmaa Pohjois-Afrikan Saharasta, mikä on vaikuttanut niin alkukesästä kuin lähipäivinä. Suihkuvirtaus on yläilmakehän voimakas tuulivirtaus, joka erottaa ilmamassoja toisistaan ja ohjailee matala- ja korkeapaineiden sijainta.

– Ilmamassan kulkeutuminen Saharasta ei ole poikkeuksellinen ilmiö, mutta ilmastonmuutos on vaikuttanut äärevyyteen, Maailman ilmatieteen järjestön WMO:n pääsihteeri Petteri Taalas kertoo.

Äärevyys luonnehtii sellaisia ilmastollisia oloja, joissa ilmastomuuttujat, kuten lämpötila, saavuttavat muutamien vuosien välein lähes ennätyssuuria arvoja.

Kuluneen kesän aikana metsä- ja maastopaloja on ollut ympäri Länsi- ja Etelä-Eurooppaa. Palot ovat riehuneet muun muassa Ranskassa, Espanjassa, Portugalissa, Kreikassa ja Italiassa. Yli tuhat ihmistä on kuollut helteen vuoksi ja yli 16 000 ihmistä on evakuoitu maastopalojen tieltä.

Saksassa rikottiin lämpöennätys, kun lämpötila kohosi 39,2 asteeseen tiistaina. Kuva: Ronald Wittek

Maastopalot ovat levinneet myös Britanniassa, jossa lämpöennätys on rikkoontunut useamman kerran. Maan ilmatieteenlaitos Met Office raportoi keskiviikkona, että Lincolnshiressa Itä-Englannissa mitattiin 40,3 asteen lämpöennätys. Britannian hellepiikki on jo väistymässä, mutta etelämpänä lämpö pysyttelee 30–40 asteen välillä.

– Eteläisen Euroopan osalta tilanne näyttää huolestuttavalta. Elokuu on vasta tulossa ja se on kuitenkin kaikista kuumin aika, meteorologi Kerttu Kotakorpi kertoo.

Saharan ilmavirtaus on edesauttanut ennätyshelteiden muodostumista, mutta myös ilmastonmuutos on vaikuttanut olosuhteisiin. Kotakorpi huomauttaa, että helleaallot alkavat olla jokakesäinen ilmiö.

– Tulevaisuudessa ne tulevat keskimäärin pahenemaan.

WMO:n Taalas kertoo, että negatiivinen kehitystrendi olisi mahdollista pysäyttää noin 2060-luvulla, mikäli ilmastonmuutoksen torjunta etenee menestyksekkäästi.

– Lähivuosikymmenet näemme kasvavissa määrin tällaisia ongelmia, kuten helleaaltojen lisääntyminen.

Nykyiset toimet eivät riitä

Toimia ilmastonmuutoksen torjumiseksi on jo tehty, mutta jäätiköiden suhteen on jo liian myöhäistä. Jäätiköt sulavat ja merenpinta nousee. Ilmiö voi jatkua jopa tuhansien vuosien ajan.

– Meillä on niin korkea hiilidioksidipitoisuus ilmakehässä, Taalas sanoo.

Vuonna 2016 voimaan astuneessa Pariisin ilmastosopimuksessa tavoitteena on pitää maapallon keskilämpötilan nousu selvästi alle kahdessa asteessa. Sopimuksen osapuolten pyrittävä toimiin, joilla lämpeneminen saataisiin rajattua alle 1,5 asteen.

Tämän vuoden huhtikuussa julkaistussa IPCC:n raportista käy ilmi, että valtioiden tähän mennessä ilmoittamat päästövähennyssitoumukset eivät ole riittäviä, jotta ilmaston lämpeneminen voitaisiin rajata 1,5 asteeseen vuosisadan loppuun mennessä. Nykyinen päästökehitys johtaa noin kolmen asteen lämpenemiseen, mikäli nopeita ja vaikuttavia päästövähennystoimia ei tehdä seuraavan kahden vuosikymmenen aikana.

Tärkeintä olisikin nyt sekä Taalaksen että Kotakorven mukaan luopua fossiilista polttoaineista, kuten kivihiilestä, öljystä ja maakaasusta.

– Hiilidioksidipäästöjen pienentäminen on ykköstavoite, Kotakorpi sanoo.

Luopuminen fossiilisista polttoaineistakaan ei täysin ratkaise ilmastokriisiä. Trooppisten sademetsien hävittäminen on ongelma erityisesti Amazonin alueella, Afrikassa ja eteläisessä Aasiassa. Sademetsien tuhoaminen edistää ilmastonmuutosta, sillä metsien huvetessa niiden hiilivarastot sekä kyky sitoa hiiltä ilmakehästä menetetään.

Maastopalot ovat riehuneet Espanjassa jo yli viikon ajan. Taivas värjäytyi punaiseksi lähellä Lugon kaupunkia 18. heinäkuuta. Kuva: Eliseo Trigo

Ilmastonmuutoksen eteneminen vaikuttaa koko maailmaan sekä tulevina vuosina että tässä hetkessä. Sään ääriolosuhteet ovat aiheuttaneet haasteita ruoantuotannolle ja maailmassa on ruokakriisi. Suomessa ruoantuotannon haasteet ovat näkyneet nousseissa hinnoissa, kuten kahvissa. Kahvin kallistuminen on johtunut Brasilian kahvintuotanto-olosuhteista: ensin maata vaivasi kuivuus, sitten halla.

– Ruokakriisi varmaan nostaa esiin sen, miten tulevaisuuden oloissa ruokaturva on turvattu myös kuivina ja kuumina kesinä, Kotakorpi sanoo.

Sään ääriolosuhteiden lisääntyminen vaikuttaa myös elinolosuhteisiin. IPCC on arvioinut, että tämän vuosisadan lopussa jopa 150 miljoonaa pakolaista etsii uutta olinpaikkaa.

– Uskon, että Eurooppaan kohdistuu pakolaisuuspainetta, WMO:n Taalas sanoo.

Taalas mainitsee myös väestönkasvun, jota pitäisi hillitä. Erityisesti Afrikassa väestönkasvu on nopeaa, ja Taalaksen mukaan väestö kasvaa pahimmillaan nykyisestä miljardista neljään miljardiin vuosisadan loppuun mennessä.

– Potentiaaliset päästöt lisääntyvät, jos ihmisiä on enemmän. Niukkenevien vesivarojen kanssa eläminen isomman väestömäärän kanssa tulee olemaan ongelma.

Pitkä, pimeä talvi

Suomessa ilmastonmuutos etenee tuplanumeroilla verrattuna muuhun maailmaan.

– Jos muualla saavutetaan kahden asteen lämpeneminen, se tarkoittaa Suomessa 4–5 asteen lämpenemistä vuositasolla. Talvikaudella noin seitsemän asteen, Taalas kertoo.

Meteorologi Kerttu Kotakorpi sanoo, että Suomessa on sopeuduttava syksyjen pimeyteen. Kotakorpi kuvattiin helmikuussa 2021, jolloin Suomessa oli pääosin pakkasta. Kuva: Arttu Laitala

Se tarkoittaa lisääntyviä sademääriä, merenpinnan nousemista ja lumi- ja jääpeitteisten kausien lyhenemistä.

Ikuista marraskuuta?

– Suomessa eletään vaihtelevan ilmaston piirissä, eli meillä tulee olemaan myös lumisempia talvia, Taalas sanoo.

Viime talvet ovat olleet lumisia, mutta niiden todennäköisyys kuitenkin pienenee. Vaikka sademäärät lisääntyvät, sateet tulevat entistä useammin vetenä. Se tarkoittaa, että lumikinokset kestävät entistä lyhyemmän ajan ja suurempi osa talvikuukausista menee pimeyden keskellä.

– Suomessa pitää sopeutua syksyjen pimeyteen, kun lumi tulee myöhemmin, Kotakorpi kertoo.

Helteet ovat kuivattaneet Itä-Ranskan ja Länsi-Sveitsin rajalla sijaitsevaa Brenet-järveä. Kuva: Anthony Anex

Ilmastonmuutos on suomalaiselle metsä- ja maataloudella sekä uhka että mahdollisuus. Kasvukausi pitenee, mikä tarkoittaa runsaampia satoja, ja puut saavat mahdollisuuden kasvaa vauhdikkaammin.

Samalla riskien määrä lisääntyy. Esimerkiksi kasvitaudit yleistyvät, myrskytuhot lisääntyvät ja haitallisten vieraslajien, kuten jättipalsamin, japanintatarin ja täplärapujen määrä kasvanee.

WMO:n Taalas ei pidä todennäköisenä, että ilmastopakolaiset saapuisivat juuri Suomeen. Suomessa on yhä viileähköä suurimman osan vuodesta ja talvet ovat pitkiä ja pimeitä.

– Ja erikoinen kieli.

Kriisit nopeuttavat kehitystä

Venäjän aloittaman hyökkäyssodan myötä luopuminen fossiilisista polttoaineista on nopeutunut Euroopassa. Venäläisistä polttoaineista luopuminen on ollut positiivinen kehityssuunta ilmastonmuutoksen torjumisessa.

Kehitys saattaa kuitenkin katketa energiakriisin vuoksi.

– Mahdollista on, että kivihiilen ja esimerkiksi turpeen käyttö lisääntyy lyhyellä tähtäimellä, Taalas sanoo.

Hän kertoo, että parin vuoden poikkeama on "kestettävissä", mutta 5–10 vuoden sisään on hyvä palata sitoumuksiin ilmastotekojen suhteen.

– Venäjän energiasta irtaantuminen tehostaa ilmastotoimia.

Euroopan komissio on ehdottanut maakaasun käytön vähentämistä, jotta tulevaan talveen voidaan varautua. Vähennysehdotus johtuu Venäjän kaasutoimitusten keskeyttämisestä.

Myös meteorologi Kotakorpi arvelee, että siirtyminen uusiutuviin energiamuotoihin nopeutuu.

– Kriisit, kuten sodat, edesauttavat tekniikan kehittymistä, kun kehitykselle tulee kriittinen tarve.

Espanjassa on evakuoitu lukuisia kyliä maastopalojen tieltä. Espanjan luoteisosissa riehuneet maastopalot ovat polttaneet yli 4000 hehtaaria tieltään. Kuva: Brais Lorenzo

WMO:n Taalas huomauttaa, että Aasian isojen talouksien toimet vaikuttavat isoon kuvaan.

– Kiina, Intia, Indonesia ja Vietnam ovat maita, joiden päästöt ovat varsin suuria.

Intiassa ja Kiinassa kärsitään maailman huonoimmasta ilmastonlaadusta ja pula makeasta vedestä on jo näköpiirissä. Meriveden pinnan ousu uhkaa maiden isoja kaupunkeja ja rannikkoalueita.

– Voi olla, että hyvinvointimaiden toimesta esiintyy kauppapoliittista painostusta sellaisia tuotteita kohtaan, jotka tuotetaan kivihiilellä.

Esimerkiksi EU:ssa on keskusteltu hiilitulleista ja hiilen verotuksesta. Se voisi vaikuttaa Kiinan toimiin, sillä EU on yksi Kiinan tärkeimmistä kauppakumppaneista.

– Kiina on luvannut, että päästöt kasvavat vuoteen 2030 asti ja sen jälkeen he ryhtyvät vähentämään. Olisi hyvä, jos muutos tapahtuisi nopeammin.

Maailman ilmatieteen järjestön pääsihteeri Petteri Taalas muistuttaa, että ilmastonmuutoksen torjunta on halvempaa kuin sen vaikutusten kanssa eläminen. Maaliskuisessa tiedotustilaisuudessa Taalas vaati kiirellisiä toimia veden ja ilmaston puolesta. Kuva: Salvatore Di Nolfi

Asialle on tehtävissä aika paljonkin.

Raportit ilmastonmuutoksen etenemisestä ja tämänhetkisten toimien riittämättömyys voi tuntua ahdistavalta.

Lamaantua ei kuitenkaan pidä, muistuttaa Kotakorpi. Euroopan helleaallot ovat konkretisoineet ilmastonmuutoksen vaikutuksia. Kun haitat tulevat näkyviksi, ilmastotoimiin havahtuminen on myös todennäköisempää, eikä toivo ole täysin menetetty.

– Asialle on tehtävissä aika paljonkin.

Kotakorpi kertoo, että jokainen voi tehdä kestäviä valintoja omassa arjessaan ja vaikuttaa yleisiin mielipiteisiin puhumalla ilmastonmuutoksesta. Kotakorpi toivoo päättäjiltä rohkeutta ilmastotekoihin.

– Yksittäinen ihminen voi myös äänestää.

Espanjassa ja Portugalissa on kuollut yli tuhat ihmistä helteen vuoksi. Portugalissa maastopaloja on yritetty taltuttaa niin maassa kuin ilmassakin. Kuva: Miguel Pereira Da Silva

WMO:n Taalas kertoo, että erityisesti rikkaimmat maat ovat ryhtyneet ilmastonmuutoksen torjuntatoimiin. 32 maata on viimeisen viidentoista vuoden aikana vähentänyt päästöjään runsaasti.

– Suomi on kolmossijalla ja vähentänyt päästöjä 36 prosenttia.

Ilmastonmuutoksen torjuminen on selvästi halvempaa kuin sen haittavaikutusten kanssa eläminen.

Vihreämmät energiamuodot, kuten tuuli- ja aurinkoenergia ovat edullisempia investoijille kuin fossiilienergia. Siirtyminen sähköiseen liikenteeseen ja lihansyönnin vähentäminen ovat keinoja, joita voi tehdä niin yksilötasolla kuin laajemminkin.

– Sekä hallitusten että yritysten tasolla ongelman vakavuus on ymmärretty.

Taalas kertoo, että yritysmaailmassa kehitetään aktiivisesti keinoja torjuntatoimiin.

– Ilmastonmuutoksen torjuminen on selvästi halvempaa kuin sen haittavaikutusten kanssa eläminen.