Kotimaa

Perheenyhdistämisellä saapuneet pakolaisnaiset työllistyvät muita hitaammin – "Voidaanko kotouttamista kohdentaa lisää lasta kotona hoitaville äideille?"

Kelan ja THL:n tutkimuksessa seurattiin kaikkien vuosina 2001–2014 Suomeen muuttaneiden pakolaisten työtuloja, työttömyyttä ja perhevapaiden yleisyyttä. Suomi on tiukentanut perheenyhdistämistä vuoden 2015 pakolaiskriisin jälkeen. Yhdistämiseen on tullut toimeentuloedellytys ja tiukempi aikaraja, milloin prosessi pitää käynnistää.

Perheenyhdistämisen kautta Suomeen saapuneet naiset työllistyvät muita pakolaisia hitaammin, kun taas miehillä tulos on päinvastainen. Tämä selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen eli THL:n ja Kelan tuoreesta tutkimuksesta.

Suomeen saapuneiden pakolaisten työllistymisessä on eroja sen mukaan, ovatko he saapuneet maahan turvapaikanhakijoina, kiintiöpakolaisina vai perheenyhdistämisen kautta. Miesten ja naisten työllistymiseen muuttoväylä vaikuttaa päinvastaisilla tavoilla.

Perheenyhdistämisen kautta saapuneet miehet työllistyvät nopeammin kuin muut pakolaisryhmät. Sen sijaan perheenyhdistämisen kautta tulleet naiset työllistyvät muita hitaammin.

Lisäksi miehillä työllisyyserot kaventuvat sitä mukaa kun maassaoloaika pitenee, naisilla erot taas kasvavat. Eroja selittää se, että eri muuttoväylien kautta maahan saapuu erilaisia ihmisiä erilaisissa elämäntilanteissa.

Turvapaikanhakuprosessiin ja sitä edeltävään matkaan voi liittyä suuria riskejä, ja osin sen vuoksi suuri osa turvapaikanhakijoista on nuoria miehiä.

Kiintiöpakolaiset taas valitaan suoraan pakolaisleireiltä tai lähtömaista, ja Suomi tapaa antaa etusijan lapsiperheille ja vaikeassa asemassa oleville naisille.

Perheenyhdistämisen kautta oleskeluluvan saaneet ovat sen sijaan saapuneet Suomeen perhesiteidensä perusteella.

– Perheenyhdistämisen kautta saapuneiden miesten työllistymistä voi helpottaa se, että aiemmin saapuneet perheenjäsenet ovat ehkä jo saaneet työllistymisen kannalta olennaista tietotaitoa ja solmineet sosiaalisia verkostoja, THL:n tutkimuspäällikkö Jussi Tervola sanoo tiedotteessa.

Naisten keskuudessa erot ryhmien välillä selittyvät osittain perheellistymisellä. Perheenyhdistämisen kautta saapuneet naiset ovat muita ryhmiä yleisemmin perhevapaalla heti maassaoloajan alusta lähtien, mikä viivästyttää heidän työllistymistään.

Perhevapaalla voi olla pitkäkestoisia vaikutuksia

Tutkimuksen perusteella vaikuttaa kuitenkin siltä, että heti maassaoloajan alun perhevapaalla voi olla naisten työllistymiseen pitkäkestoisia vaikutuksia.

– Tulokset herättävät kysymään, pystyttäisiinkö kotouttamistoimia kohdentamaan nykyistä enemmän myös lasta kotona hoitaville äideille. Työttömille maahanmuuttajille tehtävä kotoutumissuunnitelma ja siihen liittyvät toimet tutkitusti edistävät työllistymistä, Tervola pohtii.

– Jotkin kunnat järjestävät jo nyt esimerkiksi kielenopetusta kotihoidontuen saajille ja tarjoavat kurssin ajaksi lastenhoitoa. Voidaankin miettiä, tulisiko toiminnasta tehdä velvoittavaa järjestäjälle ja ehkä myös osallistujalle. Toinen vaihtoehto on lyhentää kotihoidontuen enimmäiskestoa, jolloin äidit olisivat työttömyysturvaan liittyvien toimenpiteiden piirissä, hän jatkaa.

Kelan ja THL:n tutkimuksessa seurattiin kaikkien vuosina 2001–2014 Suomeen muuttaneiden pakolaisten työtuloja, työttömyyttä ja perhevapaiden yleisyyttä.

Kaikkiaan aineistossa on noin 15 000 henkilöä, joista valtaosa on lähtöisin Irakista, Somaliasta, Afganistanista ja Iranista. Tutkimuksen aineisto on koottu Kelan, Verohallinnon ja Digi- ja väestötietoviraston rekistereistä.

Vuoden 2015 pakolaiskriisin jälkeen Suomi on vaikeuttanut turvapaikanhakijoiden perheenyhdistämistä: heidän on siis vaikeampaa saada perheenjäseniään Suomeen. Perheenyhdistämiseen on tullut toimeentuloedellytys ja tiukempi aikaraja, milloin prosessi pitää käynnistää.