Kotimaa

Perussuomalaisten parjaaman "viherhumpan" tahti kiihtyy – Elinkeinoministeri Mika Lintilä kertoi yli kahden miljardin euron tuulivoimasijoituksesta Suomeen

Perussuomalaisia ärsyttää vihreä siirtymä ja erityisesti lukkiutuminen hiilineutraalisuustavoitteessa vuosilukuun 2035.

Juuri ilmasto- ja maahanmuuttopolitiikasta väännetään puolueen vaatimuksesta tiukasti Säätytalon suljettujen ovien takana tällä viikolla. Pian selviää, jatkuuko taistelu tuulimyllyjä vastaan hallitusvastuussa.

Kansainvälisiä sijoittajia Suomen kunniahimoinen ilmastotavoite puolestaan houkuttelee. Suomeen on tulossa ennennäkemätön määrä miljardiluokan sijoituksia, joita vetävät poikkeukselliset mahdollisuudet vihreän energian ja sitä hyödyntävän teollisuuden tuotannossa.

2,3 miljardilla uutta tuulivoimaa

Tuoreimpana tanskalainen sijoitusyhtiö Copenhagen Infrastructure Partners (CIP) ilmoitti yhdessä suomalaisen tuulivoimahankeyhtiön Myrsky Energian kanssa 2,3 miljardin euron sijoituksesta maatuulivoimaan.

– Investoinneista 90 prosenttia liittyy vihreään siirtymään ja siitä suuri osa vihreään energiaan. Minä uskon vahvasti siihen, että tämä "vihreä humppa" tulee Suomessa jatkumaan hyvällä menestyksellä, sanoi elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) jälleen yhden vihreän miljardi-investoinnin tiedotustilaisuudessa vinkaten samalla Säätytalon suuntaan.

CIP:n ja Myrskyn noin 300 tuulivoimalan 1 800 megawatin teho vastaa kolmasosaa Suomen nykyisestä tuulivoimasta. Hankkeista pisimmällä olevia kaavoitetaan juuri ja ensimmäisiä aletaan rakentaa 2025. Ne nousevat eri puolille Suomea 30 alueelle. Viime vuoden sähkönkulutukseen verrattuna nämä tuulivoimalat tuottavat noin seitsemän prosenttia.

Tanskan valtio ylpeä kumppanuudesta

Kyseessä on merkittävä yhteistyösopimus suomalaisten ja tanskalaisten uusiutuvan energian yhtiöiden välillä. Siitä kertoi sekin, että paikalla tiedotustilaisuudessa oli Tanskan Suomen-suurlähettiläs Jakob Nymann-Lindegren.

Vihreän energian investointiyhtiön CIP:n johtaja Rowan Parkhouse ja Myrsky Energian hallituksen puheenjohtaja Tuomas Candelin-Palmqvist toistivat samaa viestiä. Suomi on yksi parhaista tuulivoimarakentamisen paikoista maailmassa.

– Monissa paikoissa ongelma on päästä nopeasti verkkoon rakentamisen jälkeen. Fingrid (kantaverkkoyhtiö) on erinomainen kumppani, Parkhouse sanoi.

Hän luetteli Suomen eduiksi tilan rakentaa, vahvan vakaan kallioperän ja laajat tieyhteydet. Parkhouse pitää myös Suomen sääntelyä ja ilmastopolitiikkaa erinomaisina. Se tehdään, mitä luvataan, eikä toimijoille tule epämiellyttäviä yllätyksiä.

Candelin-Palmqvistin mukaan Suomen pohjoinen sijainti ja vuodenaikojen vaihtelut takaavat maailman erinomaiset tuuliolosuhteet. Muualla näin pohjoisessa on paljon vaikeampi rakentaa tuulivoimaa kuin Suomessa.

Tanskan suurlähettiläs Nymann-Lindegren muistutti, ettei vihreä siirtymä ole vain ilmastopolitiikkaa. Nykyään se on myös turvallisuuspolitiikkaa.

– Korvaamme Venäjän kaasun eurooppalaisella vihreällä energialla. Tämä on Tanskalle tärkeä yhteistyösopimus.

Tuulivoima vetää teollisuutta

Tuulivoimahankkeita on kaiken kaikkiaan suunniteltu niin paljon, että ne ylittäisivät toteutuessaan Suomen oman energiantarpeen.

Siksi tuulivoima houkutteleekin Suomeen teollisuutta, joka pystyy hyödyntämään hetkiä, kun tuulee ja energia on halpaa.

Tällaisia ovat esimerkiksi vihreän vedyn ja vihreän teräksen tuotanto. Vetyä pystytään tulevaisuudessa kuljettamaan Suomesta Eurooppaan esimerkiksi vetyputkea pitkin, jos sellainen päätetään rakentaa.

Muita mahdollisia halpaa ylijäämäsähköä käyttäviä energiasyöppöjä ovat esimerkiksi datakeskukset, akkutuotanto ja kaivosteollisuus.

Business Finland on kertomassa ensi viikon tiistaina uudesta miljardiluokan teollisuusinvestoinnista.

– Vihreän siirtymän juna on liikkeellä, ja sitä on turha pullikoida vastaan. Poikkeuksellisten olosuhteiden takia on mahdollisuus, että me olemme siinä veturin paikalla, sanoi Myrskyn Candelin-Palmqvist.

EK hallitukselle: Älkää vaikeuttako

Elinkeinoelämän keskusliitto EK tiedotti keskiviikkona, että vihreän siirtymän investointisuunnitelmat Suomeen ovat nousemassa jo yli 85 miljardiin euroon. Ne vaativat nopeasti tuuli- ja aurinkovoiman lisärakentamista, joka toteutuukin nykyisellään markkinaehtoisesti ilman valtion tukea.

EK:n viesti tulevalle hallitukselle on selvä: Älkää vaikeuttako näitä investointeja uusin velvoittein.

Perinteisesti kokoomus on samoilla linjoilla EK:n kanssa, mutta nyt hallituskumppani perussuomalaiset saattaa asettua investointien eteen poikkiteloin Säätytalolla ja vaatia tiukennuksia luvitukseen.

Investoinnit vaativat myös valtion satsauksia esimerkiksi sähkönsiirron kantaverkkoon. Ne ovat kuitenkin pientä siihen verrattuna, kuinka merkittävästi esimerkiksi lisääntyvä tuulivoiman tuotanto laskee kansalaisten sähkölaskuja.

Valtavat rahat yhteiskunnalle

EK laskee, että kaikki Suomen maatuulivoimainvestoinnit työllistäisivät 400 000 henkilötyövuotta elinkaarensa aikana ja merituulivoimainvestoinnit 150 000. Verohyötyjä tulisi 3,2 miljardia euroa.

Tuulivoimalat tuottavat kunnille tuloa kiinteistöveroina ja maanvuokrina maanomistajille. Ne sijoittuvat usein haja-asutusalueille, joten ne hyödyttävät syrjäseutujen taloutta.

CIP tulee Myrskyn hankkeisiin kumppaniksi ja rahoittajaksi jo suunnitteluvaiheessa. Myrskyn hallituksen puheenjohtaja Candelin-Palmqvist kertoo, että aluksi hankekehitysvaiheessa pääomistajuus on Myrskyllä, mutta rakentamisvaiheessa se siirtyy enemmistöltään CIP:lle. Myrskyllä on kuitenkin tavoitteena rahoittaa rakentamista ja jäädä osaomistajaksi valmiisiin tuulivoimapuistoihin, jolloin se saa tuloa sähkön myynnistä.

– Kumppanillamme on maailman suurin tilauskanta tuuliturbiineihin. Sopimus tekee meistä jättiläisen, kuvailee Candelin-Palmqvist nykyisin noin 30 työntekijän Myrsky Energiaa.

Toistaiseksi ei ole päätöksiä siitä, mikä yritys toimittaa turbiinit ja tuulivoimaloiden teknologian. Ne päätetään tapauskohtaisesti ja kuhunkin kohteeseen sopiviksi.

Sähkön hinta laskee

Mitä tuulivoiman rakennusbuumi tarkoittaa sähkön hinnalle? Jatkossa sähkön hinta tulee vaihtelemaan nykyistä enemmän tuulen mukaan. Vaihtelua kuitenkin tasaa teollisuus, joka voi ajoittaa prosessejaan halvan sähkön tunteihin, kuten vihreän vedyn tuotanto. Merituulivoima tuo tasaisempaa sähköä, kunhan rakentaminen aikanaan alkaa.

Mitä enemmän sähköä ylipäänsä tuotetaan, sitä useammin sen hinta on lähellä nollaa, jopa miinuksella. Tätä osaavat hyödyntää jo pörssisähkön käyttäjät, joiden määrä jatkaa Suomessa kasvuaan.

Esimerkiksi keskiviikkona 24.5. pörssisähkön hinta sahasi nollan molemmin puolin ollen miinuksella iltapäivän aurinkoisina tunteina. Fingridin mukaan seitsemän edellisen päivän keskiarvohinta pörssisähköllä oli noin yhden sentin, mikä on melkoinen ero halvimpiin vajaan kymmenen sentin kiinteähintaisiin sähkösopimuksiin.

Kylminä tuulettomina talvipäivinä pörssisähkön hinta voi olla korkeimmillaan. Keskimäärin talvella tuulee kuitenkin enemmän kuin kesällä ja silloin tuulivoimainvestoinneillakin tienaa hyvin, vaikka tuuli laskee sähkön hintaa kuluttajille.

Halpa sähkö ei siis ole karkottamassa tuulivoimainvestoijia, päinvastoin. Sähkölle on tarkoitus löytää uusia käyttäjiä, siis uusia teollisuusinvestointeja.

Olisikin hallitukselta melkoinen tapa hoitaa Suomen taloutta ja velkaantumista, jos lukemattomat työpaikat ja miljardit eurot eivät kelpaa vain sen takia, että ne on saatu "viherhumppaamalla".

Vihreästä energiasta kun kärsisivät Venäjänkin sotatalous ja asevarustelu.