Mielipiteet

Puheenvuoro: Palvelumuotoilun maisterikoulutus osoitti koulutusyhteistyön hyödyn – kokemuksia Kainuusta

Tarve yliopistotasoiseen koulutukseen on tunnistettu Kainuussa. Täällä korkeakoulutettujen osuus väestöstä on matalin koko Suomessa, ja alueen kehittymisen kannalta korkeakoulutettujen määrän lisäys on tärkeää. Kainuun liiton julkaisemassa Kainuun maakuntaohjelmassa 2022–2025 yhtenä tavoitteena on lisätä maisterikoulutusta pysyvinä aloituspaikkoina.

Palvelumuotoilun maisterikoulutus järjestettiin ensimmäistä kertaa vuosina 2019–2022 ely-keskuksen myöntämällä ESR-hankerahoituksella ajalla. Yhteistyössä olivat Lapin yliopisto ja Kajaanin ammattikorkeakoulu.

Kaksivuotiseen maisteriohjelmaan valittiin yhteensä 45 opiskelijaa Rovaniemen ja Kajaanin ryhmiin. Koulutukseen haki yhteensä 167 henkilöä ympäri Suomen, joista 70 prosenttia oli Kainuun, Lapin tai Pohjois-Pohjanmaan alueelta. Valituista opiskelijoista kuusi oli Kainuun alueelta.

Opiskelijat suorittavat opintojaan Lapin yliopiston opinto-ohjelman mukaisesti, sivuaineisiin pystyi sisällyttämään opintoja Kajaanin ammattikorkeakoulusta.

Opetus oli jo suunnitteluvaiheessa mietitty pitkälti verkkototeutukseksi, mikä helpotti COVID 19 -pandemian aikaista toteutusta. Siirtymä pelkkään verkkototeutukseen kehitti todella paljon korkeakoulujen etäopetuksen järjestämistä sekä yhteistyön tekemisen tapoja eri alueiden ja eri yritysten kanssa.

Yritysyhteistyötä Kainuussa

Yrityselämän kanssa tehtävä yhteistyö oli keskiössä erityisesti tarinallisen, digitaalisen, tilallisen ja strategisen palvelumuotoilun syventävillä opintojaksoilla. Näillä opintojaksoilla ratkottiin ja jatkokehitettiin palvelumuotoilun keinoin yrityksiltä tulleita aitoja työelämän projekteja.

Näissä keskityttiin muun muassa palvelukokemuksien ja palveluelämyksien kehittämiseen asiakkaiden näkökulmista. Kainuun alueen yrityksiin ja organisaatioihin tehtiin yhteensä kahdeksantoista projektia, joka oli 37 prosenttia hankkeen projektikurssien projekteista.

Yrityksiltä kerättyjen palautteiden perusteella projekteja pidettiin hyödyllisinä ja niiden kautta saatiin uutta näkemystä toiminnan kehittämiseen. Useat ilmoittivat myös, että projektit lisäsivät palvelumuotoilun ymmärrystä yrityksessä.

Erityisesti Kainuun alueen yrityksien kanssa käydyissä keskusteluissa huomattiin, että palvelumuotoilun ymmärtäminen on monissa organisaatioissa vielä vähäistä. Oppilaitoksille on tärkeää ymmärtää yrityskentän kehittymistä ja heidän kohtaamiaan haasteita, yritysyhteistyö toimii keinona olla yhteydessä alueen yrityksiin.

Palvelumuotoilun tietoisuutta ja osaamista alueemme toimijoille lisättiin myös koulutuksen aikana järjestetyissä kaikille avoimissa webinaareissa. Viime joulukuussa pidetty työpaja suunnattiin erityisesti Kainuun alueen yrityksiin ja organisaatioihin. Sen sisältö rakennettiin ennakkokyselyn avulla osallistujien osaaminen ja toiveet huomioiden.

Palautteiden perusteella työpaja lisäsi palvelumuotoilun ymmärrystä ja sieltä saatiin ideoita palvelumuotoilun hyödyntämiseksi liiketoiminnan kehittämisessä.

Hankeaikana tehtiin lyhyitä palvelumuotoilun videoita, joiden tarkoituksena on tehdä palvelumuotoilua näkyväksi ja johdattaa yritysyhteistyöhön.

Koulutuskokemuksien hyödyntäminen

Palvelumuotoilun maisterihankkeessa pilotoitiin maisterikoulutus, joka toteutettiin lähes kokonaan verkossa. Opiskelijoilta saadun palautteen perusteella yksittäisiä lähitapaamisia pidetään hyvänä muun muassa ryhmäytyminen vuoksi, mutta pääosin eri puolilta Suomea asuvat opiskelijat arvostivat opiskelua omalla paikkakunnalla.

Tästä koulutuksesta saatu kokemus vahvisti, että yliopistokoulutuksen toteuttaminen verkkoympäristössä on mahdollista useilla erityyppisillä opintojaksoilla.

Palvelumuotoilun maisterihankkeessa kokemuksen perusteella voidaan todeta, että onnistunut alueellinen toiminta edellyttää hyvää suunnittelu- ja toteuttamisvaiheen työtä alueen toimijoiden kanssa. Koulutuksen tuoma hyöty alueelle on mahdollisimman hyvä, kun se rakennetaan yhdessä koulutusorganisaatioiden ja alueen yrityksien sekä organisaatioiden kanssa.

Palvelumuotoilun videot Youtube-kanavalta

Kirjoittajat:

Jaana Tolonen, KM, koulutussuunnittelija, Kajaanin ammattikorkeakoulu. Palvelumuotoilun maisterihankkeessa projektipäällikkö, Kajaanin ammattikorkeakoulu.

Satu Miettinen, TaT, professori, palvelumuotoilun dekaani, Lapin yliopisto. Palvelumuotoilun maisterihankkeen projektin johtaja, Lapin yliopisto.