Mielipiteet

Puheenvuoro: Sote-palvelujen kehittämisessä tarvitaan vaikuttavuuden arviointia ja sen osaamista

Kirjoittajat: Kirsi Moisanen, YTT, Sairaanhoitaja (Yamk) ja toimii Sote Master Schoolin yliopettajana Kajaanin ammattikorkeakoulussa, Rauni Leinonen, KT, TtM ja toimii yliopettajana Kajaanin ammattikorkeakoulussa.

Vaikuttavuuden arviointi ja seuranta ovat keskeinen ammattilaisten osaamisvaatimus myös sote-palvelujen johtamisessa ja kehittämisessä.

Palvelujen kustannustehokkuuden on kehityttävä, ja siksi tarvitaan uusia malleja toteuttaa vaikuttavia sote-palveluja. Yksi ratkaisu on palvelujen vaikuttavuuden systemaattinen arviointi, arviointiosaaminen ja sen johtaminen.

Hyvinvointiyhteiskunnan keskeisin piirre ovat samanvertaiset ja tasa-arvoiset hyvinvointipalvelut koko maassa. Yhteiskunnalliset muutokset, kuten sosiaali- ja terveydenhuollonpalvelujen (sote) nopea muutos, työvoiman poistuma, ikärakenteen ja huoltosuhteen muutos, haastavat palveluja tuottavat organisaatiot, kuten myös tulevat hyvinvointialueet.

Palveluilta odotetaan entistä enemmän vaikuttavuutta ja sote-alalla toimivilta johtajilta vaikuttavuuden arvioinnin osaamista ja sen johtamista. Myös sote-laissa korostuu palveluiden ja hoidon vaikuttavuus, mutta lakia ei edelleenkään noudateta.

Palvelujen vaikuttavuuden käsitettä tulkitaan usealla tavalla riippuen tulkinnan viitekehyksestä ja konkreettisuudesta. Vaikuttavuus jaetaan kolmeen eri ryhmään.

Vaikuttavuudella tarkoitetaan toimenpiteen aikaansaamaa vaikutusta. Toiseksi vaikuttavuus on tavoitteiden saavuttamisen aste ja kolmanneksi se on kykyä saada aikaan vaikutuksia.

Vaikuttavuuden kokonaisarviointia kuvataan vaikuttavuusketjun avulla. Tarkastelussa erotetaan käsitteet asiakasvaikuttavuus ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus. Asiakasvaikuttavuus ilmenee hoitojen ja palvelujen aikaan saamana muutoksena asiakkaan terveydentilassa ja elämänlaadussa ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus palvelujen riittävyytenä, kohdentavuutena ja kustannusvaikuttavuutena.

Sanna Marinin (sd.) hallitusohjelmassa korostuu palveluiden laatu ja vaikuttavuus. Sote-uudistuksessa palveluiden odotetaan perustuvan parhaaseen käytettävissä olevaan tietoon tai näyttöön. Vaikuttavassa palvelussa asiakas kokee saavansa apua ja hänen palveluntarpeeseensa vastataan aidosti.

Vaikuttavuuden jatkuva mittaaminen ja seuranta on välttämätöntä, koska väestön hyvinvoinnin ylläpitäminen ja edistäminen ovat myös sote-palveluiden keskeinen tavoite. Arvioinnin tulee perustua yleisiin ja tunnustettuihin mittareihin.

Mittarit, jotka ovat toistettavia ja kattavia, ovat tärkeitä palvelujen vaikuttavuuden arvioinnissa. Lisäksi on mitattava palveluiden (kustannus-)vaikuttavuutta, turvallisuutta, oikea-aikaisuutta, tehokkuutta, tasalaatuista saatavuutta ja asiakaskeskeisyyttä eli asiakkaiden/potilaiden arvioimaa vaikuttavuutta.

Laadukas palvelu ei välttämättä saa aikaan vaikuttavuutta. Vaikuttavuus voidaan todentaa myöhemmin esimerkiksi potilaan toipumisena, vaikka palvelu olisi laadukasta. On muistettava, että arviointiin vaikuttavat useat tekijät, kuten hoitopolkujen ja -prosessien laatu, asiakkaiden ja potilaiden käyttäytyminen sekä yhteiskunnassa tapahtuvat muutokset.

Sote-alan kehittämisen ja johtamisen koulutuksen profiilin vahvistamiseksi ja proaktiivisen vaikuttamisen edistämiseksi perustettiin syksyllä 2020 sote-kehittämisen ja -johtamisen verkosto, johon kuuluu 18 eri ammattikorkeakoulua. Näissä jokaisessa järjestetään ylemmän (AMK:n) sote-alan kehittämisen ja johtamisen koulutusta. Verkoston tavoitteena on edistää yhteisöllistä oppimis- ja opetuskulttuuria.

Tavoite- ja toimenpideohjelman mukaisesti verkosto järjesti syksyllä 2021 Sote-uudistuksen aalloilla -seminaarin, jossa tarkasteltiin sote-uudistusta johtamisen, osaamisen ja järjestötoiminnan näkökulmasta. Työpajojen aiheina olivat alan kehittämisen ja johtamisen teemat kuten digitaalisuuden implementointi ja palvelujen kehittäminen palvelumuotoilun avulla. Kajaanin sote-alan master-koulutuksen opettajien vastuulla oli vaikuttavuuden arvioinnin työpaja.

Kajaanin ammattikorkeakoulussa on järjestetty keväästä 2021 lähtien virtuaalisessa oppimisympäristössä monialaista ja -ammatillista vaikuttavuuden arvioinnin opintojaksoa, joka on yksi ratkaisu vastata vaikuttavuuden arvioinnin osaamistarpeeseen.

Palveluiden vaikuttavuuden arviointi edellyttää monialaista ja -ammatillista yhteistyötä, koska hyvinvointialueilla toimitaan perinteisten sote-alan eri yhdyspinnat ylittävässä yhteistyössä.

Lisäksi vaikuttavuuden arviointi edellyttää sote-ammattilaiselta päätöksentekoon liittyvää luotettavan tiedon arviointiosaamista. Hänen tulee osata arvioida, mitkä toimenpiteet, palvelut ja hoidot ovat (kustannus-)vaikuttavia, kenelle hoidot ja palvelut ovat vaikuttavia, millä edellytyksillä ja mitä resursseja niiden toteuttamiseksi tarvitaan.

Tämä vaatimus koskettaa myös tulevia hyvinvointialueiden poliittisia päättäjiä ja johtajia. Vaikuttavuuden arviointi ja seuranta ovat keskeinen ammattilaisen osaamisvaatimus palvelujen johtamisessa ja kehittämisessä.