Ulkomaat

Putin esittää perättömiä väitteitä Venäjän turvallisuudesta ja Ukrainasta – Professori arvioi, mistä on kyse "naurettavien" syytöspuheiden takana

Venäjän Vladimir Putin on esittänyt monia syytöksiä paineen koventamiseksi Ukrainaa ja sitä tukevia länsimaita vastaan. Putinin arvellaan etsivän perusteita sodalle. Pyysimme Turun kauppakorkeakoulun Venäjä-professoria Kari Liuhtoa listaamaan, mitkä Putinin puheista ovat selvää puppua ja miksi.

Professori Kari Liuhto tunnetaan monipuolisena ja maltillisena Venäjän kehityskulkujen arvioijana. Turun yliopiston Pan-Eurooppa-instituutin johtaja on nyt poikkeuksellisen suorasanainen siitä, miksi presidentti Vladimir Putinin tuoreimmat esiintymiset ovat huolestuttavia.

Putin näyttää joutuneen korona-aikana eristyksiin moniarvoisesta yhteiskunnallisesta keskustelusta. Oman käytöksensä ja politiikkansa takia Putin on entistä enemmän yksin.

Kremlissä lähinnä turvallisuusvirkailijoita, silovikeja , tapaava Putin näyttää etsimällä etsivän perusteluja laajemmalle sodalle, jonka hän haluaa käynnistää Ukrainassa. Ruuvien kiristämisen tarkoitus ei ole ilmiselvä.

Nyt väitteet ovat Liuhdon mielestä muuttuneet niin poskettomiksi, ettei niiden jälkeen enää pystytä rakentamaan myönteistä yhteistyötä Yhdysvaltojen ja Naton kanssa. Putin on maalaamassa itseään ja maataan umpikujaan.

– Putinin Venäjä väittää, että Ukraina uhkaa sen turvallisuutta. Putinin mukaan ohjukset voisivat lentää 5–7 minuutissa Ukrainasta Moskovaan, Liuhto huomauttaa viitaten Naton voimaan.

– Putin haluaa turvatakuita ja lupausta siitä, ettei Nato leviä nykyistä enemmän itään. Muutamasta syystä hänen väitteensä ovat naurettavia.

Putin puhuu "Venäjän taloa" uhkaavista Naton ohjuksista, joilla voitaisiin jopa viidessä minuutissa uhata Venäjää Ukrainasta laukaistaessa. Natoon jo kuuluvien Baltian maiden vastaava etäisyys Venäjästä ei jostain syystä Putinia huolestuta. Kuva: Yuri Kochetkov

Julkaisemme Liuhdon kommentit kustakin Venäjän väitteestä.

1. "Ukraina uhkaa"

– Miksi Ukraina haluaisi uhata sitä monin verroin sotilaallisesti ja taloudellisesti vahvempaa Venäjää? Ukrainan sotilaalliset toimet ovat tähän saakka olleet defensiivisiä, eivät offensiivisiä. Ukrainan johto ei ole antanut offensiivisiä [hyökkäyksellisiä] lausuntoja toisin kuin Putin.

2. "Sisällissota uhkaa"

– Venäjä itse on hyökännyt Ukrainaan. Venäjä on vienyt Ukrainalta Krimin ja ylläpitää palkkasotilaiden avulla sotaa Itä-Ukrainassa. Kyseessä ei ole Ukrainan sisällissota.

3. "Ohjukset uhkaavat"

– Venäjä itse uhkaa ohjuksillaan muita, ei päinvastoin. Jouluaaton vastaisena yönä Venäjä testasi Tsirkon-yliääniohjuksien yhteislaukausta. Venäjä on todennäköisesti kähveltänyt Norjan pohjoisilta vesialueilta kaapelia, jolla pyritään seuraamaan Venäjän sukellusveneitä, jotka voisivat kuljettaa ohjuksia lähemmäksi Yhdysvaltoja. Asiasta kertoi aiemmin norjalainen Dagens Naeringsliv .

4. "Nato uhkaa"

– Ukrainalla ei ole Putinin väittämiä ohjuksia, eikä Ukraina ole sellaisia saamassa ilman Nato-jäsenyyttä. Väite Ukrainan liittymisestä Natoon lyhyellä aikavälillä on absurdi, sillä se edellyttäisi nykyisiltä jäseniltä konsensuspäätöstä, eikä Nato ota jäsenekseen "sotaa käyviä maita".

– Latvia ja Viro ovat Nato-maita, ja niiden itärajalta on sama matka Moskovaan kuin Ukrainan itärajalta. Luulisi Putinin uhkailevan niitä, sillä niillä on mahdollisuus sijoittaa maaperälleen ohjuksia, jotka lentävät Moskovaan 5–7 minuutissa.

5. "Turvatakuut saatava"

– Venäjä vaatii muilta turvatakuita, vaikka tietää, ettei sellaisia ole tulossa. Ei tulisi myöskään unohtaa Budapestin muistiota vuodelta 1994, jolla pyrittiin antamaan turvatakuut Ukrainalle, joka silloin luopui neuvostoaikaisista ydinaseistaan toisin kuin Venäjä.

"Miksi Ukraina haluaisi uhata sitä monin verroin sotilaallisesti ja taloudellisesti vahvempaa Venäjää?"

Kari Liuhto

Venäjä-professori

Loppupäätelmä

– Putinin lausuntojen takana ei todellisuudessa ole pelko Venäjän turvallisuuden heikkenemisestä, vaan tavoite pitää Ukraina Venäjän kuvittelemassa etupiirissä. Ukrainan menettäminen olisi Putinille valtava arvovaltatappio.

– Pitää muistaa, että taistelu Ukrainasta on ollut käynnissä vähintään vuodesta 2004, jolloin Eurooppa-mielinen presidenttiehdokas Viktor Jushtshenko myrkytettiin.

– Ei tule myöskään unohtaa, että Ukrainan tiedustelutietojen mukaan venäjämieliset oligarkit olivat suunnittelemassa vallankaappausta joulukuun alkupäiville.

Ukrainassa on jo vuodesta 2014 käyty sotaa, jonka osapuolena on Venäjän palkkasotilaita. Itä-Ukrainan konfliktissa kadonneiden ihmisten läheiset pitelivät näiden kuvia Kiovassa presidentin kanslian edustalla 23. joulukuuta. Osa kuvissa olevista on sotavankeina Venäjän tukemien asejoukkojen hallitsemilla Ukrainan alueilla. Kuva: Sergey Dolzhenko

Syttyykö sota?

Liuhdon mukaan on toki mahdollista, että Putin voi etsiä itselleen tekosyytä hyökätä Ukrainaan. Vaikka professori ei usko sotaan ensisijaisena tavoitteena, tiedossa on Venäjän valmius talouden uhraamiseen geopoliittisten päämäärien tieltä.

Ukraina oli Venäjän viidenneksi tärkein kauppamaa vielä ennen Krimin valtausta vuonna 2014. Tällä hetkellä Kiina on Ukrainalle Venäjää tärkeämpi kauppakumppani.

– Summa summarum. Putinin väite, että muut uhkaavat Venäjää, on yhtä absurdi, kuin jos kouluja polttava tarkkailuluokkalainen väittäisi, että muut kiusaavat häntä yrittäessään viedä tarkkislaiselta pois tulitikut, Liuhto päättää arvionsa.

Vladimir Putin vastaili valikoitujen tiedotusvälineiden kysymyksiin nelituntisessa tv-ohjelmassaan torstaina. Putin vaati länsimaita esittämään välittömästi turvatakeet Venäjälle, jotta sen ei tarvitsisi valmistautua avoimeen hyökkäykseen Ukrainassa. Kuva: Yuri Kochetkov

Professori Kari Liuhto sanoo Vladimir Putinin puheiden menneen nyt överiksi. Turun yliopiston Pan-Eurooppa-keskusta johtava Liuhto arvioi Putinin pahimpia perättömyyksiä Lännen Medialle.