Kotimaa

Saavatko Vastaamo-vuodon uhrit uuden henkilötunnuksen? Digivirasto pelkää jo työkuormaa, koska enimmillään muutetaan 40 000 ihmisen tunnukset

Henkilötunnuksen muuttaminen on Suomessa erittäin vaikeaa, mutta Psykoterapiakeskus Vastaamon vakava tietovuoto on herättänyt päättäjät pohtimaan asiaa uudelleen. Hallitus käsittelee muutosmahdollisuutta tänään.

Henkilötunnuksen muuttamisen helpottaminen on esillä keskiviikkona, kun hallitus kokoontuu neuvottelemaan Vastaamo-tietovuodon jälkiseurauksista.

Asia vahvistettiin kuntaministeri Sirpa Paateron (sd) esikunnasta Lännen Medialle. Paatero ei kuitenkaan kommentoinut tiistaina asiaa tarkemmin.

Henkilötunnuksen muuttaminen on Suomessa erittäin vaikeaa, mutta Psykoterapiakeskus Vastaamon vakava tietovuoto on herättänyt päättäjät pohtimaan asiaa uudelleen.

Tietovuodon uhrit ovat tehneet Digi- ja väestötietovirastoon jo kymmeniä pyyntöjä henkilötunnuksen muuttamisesta. Uhrien ei ole kuitenkaan mahdollista saada lain perusteella uutta tunnusta.

– Henkilötunnuksen muuttaminen perustuu tarkkoihin säädöksiin. Perusajatus on, että tunnus on muuttumaton ja pysyvä, ja vain hyvin poikkeuksellisessa tilanteessa se voidaan muuttaa, Digi- ja väestötietoviraston ylijohtaja Timo Salovaara totesi alkuviikosta.

Henkilötunnuksen muutos on mahdollista vain, jos sitä on jo käytetty toistuvasti väärin ja siitä on jo aiheutunut huomattavaa taloudellista tai muuta haittaa. Samalla ihmisen hengen on oltava vaarassa. Laki ei siis mahdollista ennaltaehkäisevää riskienhallintaa.

"Jos muutostapauksia on yhtäkkiä 40 000, niin haaste on melkoinen"

Ylijohtaja Timo Salovaara on tietoinen hallituksen keskiviikon neuvotteluista. Hän kommentoi, että lain valmistelu on ministeriöiden asia ja keskusviranomainen tukee valmistelussa.

Yksi käytännön seikka on nostanut kuitenkin jo huolta. Salovaaran mukaan Vastaamon tietovuodossa puhutaan enimmillään 40 000 ihmisestä, joiden henkilötunnuksen mahdolliset muutokset pitäisi käsitellä yksittäin.

– Toimeenpanon näkökulmasta tämä suuri määrä huolestuttaa, eli miten nopeasti pystyttäisiin muutokset tekemään ja paljonko virastossa voitaisiin siihen perehdyttää uusia työntekijöitä.

Salovaara huomauttaa, että Digi- ja väestötietovirastossa ei ole tällä hetkellä ylimääräisiä resursseja. Hänen mukaansa muut, lakisääteiset prosessit voisivat kärsiä. Sellaisia ovat esimerkiksi muuttoilmoitusten ja lapsille annettuja nimien rekisteröinti.

Nykylain mukaan henkilö, joka haluaa muuttaa henkilötunnuksen, tekee siitä hakemuksen. Viraston pitää tutkia, että edellytykset täyttyvät. Asiasta annetaan kirjallinen päätös, josta pitää voida valittaa. Lisäksi henkilölle on ilmoitettava tarkkaan, milloin tunnus muuttuu, koska henkilö joutuu hakemaan uutta ajokorttia, passia ja henkilökorttia.

– Yksittäiset henkilötunnusten muutostapaukset ovat olleet aika hankalasti koordinoitavia kansalaisen oman edun kannalta, Salovaara pohtii.

– Jos muutostapauksia on yhtäkkiä 40 000, niin haaste on melkoinen.

"Henkilötunnusten väärinkäyttö ei lopu niitä muuttamalla"

Salovaara painotti tiistaina blogissaan, että henkilötunnusten väärinkäyttö ei lopu niitä muuttamalla.

– Ei ole kovin paljon järkeä, että aina kun tulee identiteettivarkaus tai sen epäily, niin me muutettaisiin henkilötunnus.

Salovaara huomauttaa, että muutos aiheuttaa ihmisille huomattavat kustannukset, jos kolmekin korttia pitää uusia.

– Hankaluuksiakin voi tulla, jos muutos ei välity esimerkiksi yksityiselle lääkäriasemalle. Löytyykö enää tietoja, jotka ovat vanhan tunnuksen takana?

Salovaara summaa, että henkilötunnuksen muuttaminen on vaikea ja vaativa juttu. Hän näkee paljon turvallisempana, että alamme suhtautua niin, että on melko todennäköistä, että meidän henkilötunnuksemme ovat muiden tiedossa ja jotkut käyttävät sitä väärin.

– Väärinkäytös tulee estää sillä tavalla, että pelkällä henkilötunnuksella ei saa tehtyä mitään, vaikka se olisi varustettu nimellä ja osoitteella.

Identiteettivarkauksien määrä on kasvanut tasaisesti

Sdp:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman vaati Ilta-Sanomissa maanantaina 26.10., että tulisi selvittää pikaisesti, voivatko Vastaamon tietomurron uhrit vaihtaa henkilötunnusta.

Vastaamon tietovuoto aiheuttaa riskin tulevista identiteettivarkauksista: tuhansien suomalaisten täydellinen nimi, henkilötunnus, osoite, puhelinnumero ja sähköposti on varastettu, ja tiedot ovat tai voivat olla pian potentiaalisten identiteettivarkaiden saatavilla. Identiteettivaras esiintyy toisen henkilöllisyydellä.

Henkilötunnukset ovat Suomessa käytössä laajalti. Timo Salovaaran mukaan usein ajatellaan, että tunnus on salainen, mutta se on hyvin laajasti käytössä ja sitä on helppo urkkia.

Poliisin tietoon tulleiden identiteettivarkauksien määrä on kasvanut tasaisesti vuodesta 2015 lähtien, jolloin identiteettivarkausrikos lisättiin rikoslakiin.