Paikallisuutiset

Tuulivoimayhtiö Abo Wind lupaa tuhansien eurojen korvaukset voimalinjan maanomistajalle ‒ sähköyhtiöt noudattavat lunastuslakia ja maksavat satasia

Tavalliset suomalaiset maanomistajat ovat joutumassa eriarvoiseen asemaan tuulivoiman tarpeisiin rakennettavien voimalinjojen korvauksissa.

Sähköyhtiöistä ainakin Elenia ja kantaverkkoyhtiö Fingrid aikovat mennä kategorisesti minimikorvauksen eli lunastuslaissa määritellyn korvaustason mukaan.

Hyvästäkin metsäpohjasta maksettavat lunastuslain mukaiset kertakorvaukset jäävät MTK:ssa työskentelevän metsäasiantuntijan Mikko Syrin mukaan satasiin hehtaarille. Maanomistaja saa luonnollisesti myydä linjan alle jäävät puut ja lisäksi alueen lunastajan on maksettava korvausta hakatun puuston odotusarvosta.

Odotusarvo on sitä korkeampi, mitä pienempää puusto hakkuuhetkellä on. Tukkileimikosta odotusarvoa ei käytännössä makseta.

Haapajärven ja Pyhäjärven välille voimajohtoa suunnitteleva tuulivoimarakentaja Abo Wind Oy ei tyydy lunastuslain mukaisiin korvauksiin, vaan lupaa maanomistajille lain minimiä huomattavasti parempia korvauksia linjan alle jäävästä metsämaasta. Abo Windin toimitusjohtaja Aapo Koivuniemi ei kerro tarkkaa korvaustasoa, vaan tyytyy toteamaan, että se on samaa tasoa mitä maksetaan korvauksena tuulimyllyalueen sisään jäävistä linjoista ja teistä.

Abo Wind on pitänyt Haapajärvellä ja Pyhäjärvellä maanomistajille voimajohdosta jo tiedotustilaisuuden ja kertonut siellä kahden Keskipohjanmaan haastatteleman eri lähteen mukaan tuhansien eurojen suuruisista hehtaarikorvauksista.

– Olemme lähteneet siitä, että maksamme maanomistajille kohtuullista korvausta ja pyrimme muutenkin kuuntelemaan maanomistajia herkällä korvalla. Se edistää ja jouhevoittaa asioiden käsittelyä ja kaikki kokevat hyötyvänsä vihreästä siirtymästä. Olemme saaneet ely-keskuksesta voimajohdolle hankeluvan, ja kartoittaneet aluetta huolella. Voimajohto menisi Pyhäjärven Hautakankaan 42 voimalan alueelta Jokikylän ja Nurmesperän kautta Haapajärven Oksavan Fingridin sähköasemalle.

– Voimajohtokäytävä olisi suoja-alueineen noin 60 metriä leveä. Siihen tulisi kapasiteettia 1200 MW:lle ja pylväisiin ripustettaisiin 400 kV:n ja 110 kV:n jännitteen johdot. Voimalinja olisi pituudeltaan noin 40 kilometriä, Koivuniemi kertoo.

Aikataulu ei ole vielä tarkentunut. Koivuniemen arvion mukaan rakennustöihin päästään ehkä muutaman vuoden kuluttua, samoihin aikoihin, kun Pyhäjärvelle nousevat Hautakankaan voimalat. Koivuniemi myös toivoo, että suunnitteilla olevaan voimalinjaan liittyisivät muutkin alueella operoivat tuulivoiman rakentajat.

– Se olisi kaikkien yhteinen etu, rakentaa tuulivoimaa mahdollisimman kustannustehokkaasti ja samaa siirtokapasiteettia hyödyntäen.

Abo Windillä on tuulivoimahankkeita muun muassa Kajaanissa.

MTK:n metsäpuolen kenttäpäällikkö Mikko Syri pitää lunastuslain ylittäviä korvauksia hyvänä asiana. Hänen mukaansa lunastuslaki on auttamatta vanhentunut, ja sitä pitäisi muuttaa pikimmiten ja korvaukset nostaa kohtuullisiin lukemiin.

– Fingrid ja sähköyhtiöt näyttävän vetävän lain mukaista linjaa. Mikään ei kuitenkaan estä lunastustoimituksessa maksamasta parempia korvauksia maan käyttöoikeudesta. Tätä mahdollisuutta ei kuitenkaan käytetä. Lain mukaiset kertakorvaukset maapohjan käyttöoikeudesta ovat vain satasia. Puhutaan siis kertakorvauksesta, ei vuotuisesta korvauksesta, Syri muistuttaa.

– Se että voimajohtoja ovat alkamassa rakentaa myös tuulivoimayhtiöt, kertoo toimialan suuresta kasvusta. Fingrid ja sähköyhtiöt eivät ennätä rakentaa kapasiteettia niin nopeasti kuin tuulivoimalateollisuus haluaisi. Siksi tuulivoimalayhtiöiden on alettava rakentaa myös voimalinjoja. Ilmeisesti myöhemmin linjat halutaan myydä sähköyhtiöille samalla lailla kuin monet tuulivoimala-alueetkin myydään varsinaisille operaattoreille myöhemmin, Syri kertoo.

Keski-Pohjanmaalla on keskusteluttanut Kalajoelta Alajärvelle suunniteltu Fingridin iso voimajohto, joka sisältää sekä 400 kV.n että 110 kV:n linjaa. Linjat tulisivat vierekkäin ja veisivät ison siivun metsämaata. Valmistuttuaan linja palvelee nimen omaan alueen tuulivoimateollisuutta.

– Käsitykseni mukaan Fingrid maksaisi tämänkin linjan alle jäävistä maista vain lain mukaiset minimikorvaukset, Mikko Syri kertoo.