Kotimaa

Tytti Tuppurainen puolustaa EU:n yhteistä rokotehankintaa – ''Aivan varmasti parempi ratkaisu kuin se, että kukin jäsenmaa olisi lähtenyt yksin kilpajuoksuun''

Tytti Tuppuraisen mukaan Suomen ulkopolitiikan johtamisen marssijärjestyksessä sattui viime viikolla "jonkin tyyppisiä väärinkäsityksiä". Torstaina julkistettiin valtioneuvoston selonteko EU-politiikasta.

Euroopan unioni pyrkii nyt kaikin tavoin muistuttamaan lääkefirmoja sopimuksista, joita ne ovat sen kanssa tehneet koronavirusrokotteista. Näin vakuuttaa eurooppa- ja omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen (sd.).

– Komissio neuvottelee lääkeyhtiöiden kanssa, ja erityisesti AstraZeneca on ollut viime päivinä esillä, siitä, miten yhtiö kuitenkin pystyisi toimittamaan rokotteita siinä ajassa, kun EU niitä odottaa, Tuppurainen totesi torstaina valtioneuvoston EU-selonteon julkaisun yhteydessä.

Tuppurainen uskoo, että tulevina vuosina EU on paremmin varautunut rokotehankintoihin. Hän puolustaa EU:n yhteishankintaa, jota Suomi pitää hyvänä ja jota hän itsekin tukee.

– Aivan varmasti se on ollut parempi ratkaisu kuin se, että kukin jäsenmaa olisi yksin lähtenyt kilpajuoksuun siitä, kuka saa parhaan sopimuksen isojen lääkefirmojen kanssa. Pelkään, että Suomi olisi siinä saattanut jäädä muiden jalkoihin.

Tuppurainen huomauttaa, että kellään ei ollut tiedossa, mikä rokotteista valmistuu ensimmäisenä ja millä tahdilla niitä saadaan markkinoille.

– Ongelmat johtuvat juuri odotusten ja toimitusvarmuuden välisestä lievästä kuilusta.

Hän muistuttaa, että rokotteita on kehitetty aivan poikkeuksellisen lyhyessä ajassa.

– Sitäkin voi kriisioloissa pitää tietynlaisena onnistumisena. Kriisi alkoi viime vuonna näihin aikoihin, kun globaali pandemia alkoi tulla tietoisuuteen, ja jo nyt Suomessa on rokotettu yli satatuhatta ihmistä. Tahtia täytyy kuitenkin parantaa, ja parhaamme teemme.

Tuppuraisen mukaan Suomi vaikuttaa EU:ssa sen suuntaisesti, että komission toimia vahvistetaan.

"Navalnyi tulee välittömästi vapauttaa"

Suomen ulkopolitiikan johtamisen marssijärjestys nousi esiin viime viikolla, kun pääministeri Sanna Marin (sd.) otti kantaa venäläisen oppositiojohtajan Aleksei Navalnyin pidätykseen ennen tasavallan presidentti Sauli Niinistöä .

– Tässä marssijärjestyksessä sattui jonkin tyyppisiä väärinkäsityksiä, kuten pääministeri sanoi, mutta se olennainen asia kuitenkin oli, että tästä Suomen ulkopolitiikan johto oli yksimielinen, Tytti Tuppurainen totesi torstaina.

– Oli aivan selvää, että EU valmistelee myös yhteistä kannanottoa, ja sen mukaisesti pääministeri Marin ilmaisi sitten Suomen kannan. Olemme edelleen sitä mieltä, että Navalnyi tulee välittömästi vapauttaa, kuten muutkin mielenosoituksissa pidätetyt henkilöt.

Tuppuraisen mukaan EU:n tuleekin olla entistä vahvempi ulkopoliittinen toimija ja EU:n pitää olla tarvittaessa valmis myös käyttämään pakotteita välineenä.

– Viime syksynä Navalnyin myrkytyksen yhteydessä EU käytti pakotteita kuudelle henkilölle ja yhdelle organisaatiolle.

Tuppurainen ei ottanut suoraan kantaa, jatketaanko pakotteiden käyttöä Navalnyin tapauksessa.

– Tämä vaatii huolellista valmistelua ja tilanteen seuraamista. Suomi pitää pakotteita hyvänä keinona vaikuttaa ulkopoliittisesti, mutta on selvää, että niiden täytyy olla oikeasuhtaisia ja perustua lakiin.

Tuppuraisen mukaan ilman pakotteita EU olisi paljon heikompi ulkopoliittinen toimija.

Selonteko EU-politiikasta hyväksyttiin

Valtioneuvoston selonteko EU-politiikasta hyväksyttiin valtioneuvoston yleisistunnossa torstaina ja lähetettiin nyt eduskuntaan.

EU-selonteko pohjaa vahvasti unionin yhteisiin arvoihin sekä hallitusohjelmaan. Se korostaa tarvetta vahvistaa EU:n kriisinkestävyyttä eli resilienssiä eri sektoreilla. Selonteon punainen lanka on tarve lujittaa unionin kriisinkestävyyttä eli resilienssiä kaikessa EU:n toiminnassa.

EU-selonteko viitoittaa Suomen lähivuosien EU-politiikkaa. Sen lähtökohtana ovat hallitusohjelman EU-poliittiset painopisteet. Hallitus esittää selonteossa oman vastauksensa EU:n resilienssin vahvistamiseen ja unionin kehittämiseen 2020-luvun alkupuolella.

– Kriisinkestävyys on teema, joka läpileikkaa koko selonteon. Hallitus haluaa vahvistaa EU:ta turvallisuusyhteisönä. EU:n on lujitettava kriisinkestävyyttään kaikilla politiikka-alueilla, kiteyttää Tytti Tuppurainen.

Selonteossa avautuu myös Suomen lähtökohta ajankohtaiseen keskusteluun EU:n strategisesta autonomiasta. Hallitus katsoo, että se ei saa tarkoittaa sisäänpäin kääntymistä tai protektionismia.

Strategisen autonomian tulee tarkoittaa EU:n omien vahvuuksien kehittämistä, reiluun kilpailuun osallistumista, EU:n arvojen ja etujen entistä määrätietoisempaa edistämistä sekä vastuunkantoa kansainvälisessä yhteistyössä. Suomi osallistuu aktiivisesti talous- ja rahaliitto EMU:n kehittämiseen.