Koti-Kajaani
Valtuustosta Viisaita: Kiusaamistapausten ratkominen on tärkeää
Nuorten arjessa tapahtuvaan kiusaamiseen liittyvä keskustelu on osoittautunut Kajaanissa aiheeksi, josta puhuminen saa aikaan äärimmäisen voimakkaita reaktioita. Asia on inhimillisen kärsimyksen ja myös sen myötä koituvien taloudellisten vaikutusten vuoksi todella tärkeä.
Kajaanissa on tehty useita oikeansuuntaisia ratkaisuja kiusaamiseen liittyvässä työssä. Esimerkiksi koulunuorisotyöhön panostaminen on erinomainen ratkaisu. Nuorisotyön soisi kuitenkin olevan entistä paremmin läsnä nuorten vapaa-ajalla. Uskottavalla tavalla toteutettu liikkuva nuorisotyö olisi erinomainen askel tähän jatkumoon.
Tarvitsemme kiusaamisen kitkemiseen monia samanaikaisesti tapahtuvia eritasoisia toimenpiteitä. Tarvitsemme niin edellä kuvatun kaltaista nuorisotyön läsnäoloa nuorten arjessa, säännönmukaista ryhmäyttämistä, tunne- ja vuorovaikutustaitojen opettamista, oppilashuollon moniammatillisia toimenpiteitä kuin myös KiVa-koulua.
Kaikista näistä toimenpiteistä huolimatta meille jää kuitenkin jäljelle pitkittyneitä kiusaamistapauksia, joihin ei ole kunnon otetta kenelläkään toimijalla.
Siksi tarvitsemme nuorten arkeen työntekijöitä, joilla on ammattitaitoa ja aikaa selvittää haastavimpia koulukiusaamistapauksia perusteellisesti, jotta niin kiusaaja kuin kiusatuksi tullut nuori tulevat kuulluksi ja saavat tarpeellisen tuen.
Pitkittyneissä koulukiusaamistapauksessa varsinkaan kiusatulla nuorella tai hänen vanhemmillaan ei ole useinkaan aitoa luottamusta kouluun, koska pettymys tilanteen ratkeamattomuuteen on niin suuri.
On tärkeää, että yhdellä koulun arjen ulkopuolisella ihmisellä on akuutissa tilanteessa selkeä johtajuus prosessissa, jotta kaikki muut osapuolet, eli esimerkiksi opettajat, saavat keskittyä omaan arkityöhönsä. Kun saamme nykyiset oppilashuollon palvelut toimimaan samansuuntaisesti ja pystymme valjastamaan kaikki toimenpiteet tilanteen ratkaisemisen tueksi, ei työtapa kuormita ketään osapuolia.
Kiusaamiseen liittyvässä keskustelussa ei kenelläkään pitäisi olla tarvetta loukkaantua vaan meidän tulisi etsiä yhdessä kestäviä ratkaisuja. Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD:n arvion mukaan mielenterveyden häiriöiden kustannukset ovat nimittäin Suomessa vuosittain noin 11 miljardia euroa.
Miikka Kortelainen (vas.)
Kirjoittaja on Kajaanin kaupunginhallituksen 2. varapuheenjohtaja.