Koti-Kajaani

Valtuustosta viisaita: Kunta on sopiva hoitamaan lähipalvelut

On hieno asia, jos ja kun Vuolijoki pystyy säilyttämään kyläkoulunsa – pitkälle tulevaisuuteen (?) – siirtämällä varhaiskasvatuksen koulun yhteyteen. Vuolijoki on sen ansainnut ja sen tarpeelle löytyy monia syitä. Kajaanin lounaisosa ja Oulujärven eteläranta jäisi muutoin laajalta alueelta ilman koulua ja koulumatkat venyisivät kohtuuttomiksi pienille alakoululaisille. Vuolijokiset rakensivat itse talkoilla koulun liikunta- ja voimistelusalin. Vuolijoki valittiin 2020 vuoden älykkäimmäksi kyläksi Suomessa. Jospa tämä kaikki innoittaisi alueen lapsiperheitä näyttämään elinvoimansa myös jatkossa syntyvinä lapsina!

Kun syntyvyys on kylillä vähentynyt ja elinkeinot hiipuneet, on Kajaanissakin jouduttu jo sulkemaan monia kyläkouluja. Kuntataloutta on vuosien ajan nakertanut tulojen hiipuminen ja valtion kunnille aina vain jatkuvasti sälyttämät lisämenot, joita Marinin hallitus on taas kiihtyvästi lisännyt. Kouluverkon supistamistarve on näin ollut väistämätöntä. Päätösten tekeminen on kylmännyt sydäntä, kun entisiltä mahtikyliltäkin koulut on jouduttu sulkemaan. Kouluverkosta olemme kuitenkin saaneet päättää itse ja vääjäämättömyys on näin ollut helpompi hyväksyä.

Toisin on silloin, kun päätösvalta siirtyy muualle. Toisin päin se näkyi heti Kainuun hallintokokeilun aloittaessa, kun Kuhmo nosti – tarkoituksella – kokeiluun siirtyneiden työntekijöidensä palkkoja ja nyt ay-porukan valituksilla siitä on kertynyt kohta 20 miljoonan euron lisälasku kunnille, kun muuallakin sama korotus on pitänyt maksaa. Hallintokokeilu sai heti aikaan lääkäripulan terveyskeskuksiin ja nälkälakotkaan ei auttaneet, kun se alkoi sulkea terveyskeskuksia. Nyt Kainuun soten säästösuunnitelmista valtaosa kohdistuu peruspalveluihin.

Erikoissairaalavetoisesti johdettu sote ei pysty ymmärtämään perusterveydenhoidon toimintaa. Kun matala toimintaorganisaatio hoitaa hyvällä tuntemuksella ja motiivilla toimintaa, se saavuttaa asukkaiden ja palveltujen luottamuksen, jonka voi nähdä esimerkiksi Puolangalla nyt. Kesti yli kymmenen vuotta, ennen kuin kuntien luottamus soten toimintaan alkoi loppua myös Kainuun muissa kunnissa. Kun koko valtakunnassa siirrytään kohta "Kainuun mallin" mukaisiin "hyvinvointialueisiin", on mielenkiintoista nähdä kauanko siellä kuntien luottamus kestää ja millaisia nälkälakkoja ja poreilua siellä syntyy.

Lähi- ja peruspalvelut kuntien sosiaali- ja terveydenhoidossa ovat asukasta ja palvelutapahtumaa kohden halpoja, pieniä, rutinoituneita ja ne osataan hoidon jatkuvuuden ja tuttuuden mukaan mitoittaa parhaiten lähidemokratialla. Palvelun saaja, antaja ja niistä päättäjä ovat samassa veneessä. Eli lähipalvelut pitäisi hoitaa lähidemokratialla.

Erikoispalveluja, harvinaisia ja kalliiksi tulevia palveluja pitää tietenkin hoitaa kuntien yhteistyöllä ja maakunnallisesti, joka on yksinkertainen ja luonnollinen "hallintohimmeli". Mitähän himmelikriitikot haluaisivat tilalle?! Jos kunnan voimavarat eivät riitä peruspalvelujen hoitamiseen – yksin tai yhteistyössä – voi se aloittaa yhdistymisneuvottelut naapureiden kanssa – tai jäädä vaikka "kotiseutuyhdistykseksi" – jos niin näkee parhaaksi.

Kirjoittaja on Kajaanin kaupunginvaltuutettu.