Kotimaa

Brexit hiljensi Suomen tuonnin ja viennin Britannian osalta – tämä kauppasopimuksen muutos ihmetyttää yrityksiä ja kuluttajia eniten

Tullin mukaan tavaraliikenne Suomen ja Britannian välillä on kutistunut huomattavasti edellisvuodesta tammikuun ensimmäisen kahden viikon aikana. Tilastojohtaja Olli-Pekka Penttilä arvioi, että matkustajalentojen käynnistyminen voi lisätä tavaraliikennettä molemmin puolin.

Kun brexitin siirtymäkausi päättyi vuoden vaihtuessa, Britannian ja EU:n väliseen kaupankäyntiin tuli paljon muutoksia viime hetkellä syntyneestä kauppasopimuksesta huolimatta.

Tavaraliikenteeseen odotettiin kaaosta, mutta Suomessa tammikuun ensimmäiset kaksi viikkoa ovat olleet hiljaisia verrattuna edellisvuoteen.

– Alkuvuonna on ollut vielä todella vähän tuontia ja vientiä Britannian osalta, kertoo Tullin tilastojohtaja Olli-Pekka Penttilä .

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

– Syynä voi olla se, että joulukuussa britit täyttivät omia varastojaan. Ehkä myös EU:n puolella varauduttiin hankaluuksiin, ja täälläkin täydennettiin varastoja brittituotteilla.

Penttilän mukaan ensimmäisen kahden viikon perusteella ei kuitenkaan voi arvioida, paljonko tavaraliikennettä on jatkossa.

– Rahtiyrityksillä on ollut jonkin verran tavaraliikennettä. Nyt odotellaan, että laivarahtiliikenne lähtee toden teolla käyntiin, Penttilä kertoo.

Penttilä arvioi, että tavaraliikenne voi lisääntyä molemmin puolin, kun matkustajalennot Britanniaan käynnistyvät taas uudelleen. Myös matkustajalentokoneissa kuljetetaan rahtia rahtiyritysten omien koneiden lisäksi.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Suomessa ei ruuhkaa edes ennen brexitiä

Jouluaattona Britannia ja EU pääsivät sopuun kauppasopimuksesta, joka takaa, että kauppa jatkuu nyt suurelta osin ilman tulleja ja kiintiöitä. Vuoden alusta lähtien Britanniasta tuodut tuotteet on kuitenkin tullattu ja niistä on maksettava mahdolliset verot ja tullit.

Koska Bexit on lisännyt varsinkin yritysten paperitöitä, Tulli on lisännyt henkilöstöresursseja vienti- ja tuonti-ilmoitusten käsittelyyn.

– Tältä osin liikenne voi niin sanotusti normalisoitua vuodenvaihteen muutosten jälkeen. Vielä ensimmäisen kahden viikon aikana näin ei ole käynyt, Penttilä kertoo.

– Meillä on kyllä mahdollisuus vastaanottaa enemmänkin tavaraliikennettä Britanniasta Suomen päässä. Kaikki on sujunut hyvin.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Penttilän mukaan Suomen päähän ennakkoon pelättyjä tavaraliikenteen sumia ei ole tullut, eikä ruuhkaa ollut edes joulukuussa ennen brexitin virallista voimaantuloa.

– Britannian rajoilla oli ruuhkia vielä joulukuussa, mutta vuodenvaihteen jälkeen pullonkaulat eivät ole olleet yhtä merkittäviä. Esimerkiksi satamien läpimenokyvyssä Britanniassa on saattanut olla kapeikkoja.

Alkuperävaatimukset ihmetyttävät yrityksiä ja kuluttajia

Tulli valmistautui pitkään brexitiin ja valisti yritys- ja henkilöasiakkaita muutoksista. Tukea on kaivattu myös tammikuussa.

Penttilän mukaan nyt sekä yrityksiltä että kuluttajilta on tullut eniten kysymyksiä tavaroiden alkuperävaatimuksista.

– Alkuperäasia on aika monimutkainen kauppasopimuksessa. Hankalaa on se, miten alkuperä lasketaan ja miten se määräytyy, Penttilä sanoo.

Tullimaksua ei tarvitse maksaa, jos esimerkiksi Suomeen tuotava tuote on britannialaista alkuperää. Sama koskee Britanniaan Suomesta vietäviä suomalaista alkuperää olevia tuotteita.

Kauppasopimuksen mukaan alkuperävaatimusten täyttyminen ja tämän todistaminen on tavaran viejän vastuulla. Kuluttajien verkko-ostoista tullietuus voidaan myöntää vain silloin, jos myyjältä on saatu alkuperävakuutus.

Alkuperämaaehtojen täyttyminen monimutkaista

Alkuperävaatimuksilla suojataan EU:lle tärkeitä sisämarkkinoita. Mikäli esimerkiksi Kiinasta Britanniaan tuotu tavara viedään edelleen Suomeen, siitä maksetaan kiinalaisen alkuperätuotteen mukaiset kolmannen maan tullit.

Lisää haasteita tuo se, että tavaroilla voi olla pitkiä tuotantoketjuja ja niitä on voitu tehdä monessa eri maassa valmistetuista komponenteista. Kauppasopimuksen mukaan laskenta alkuperän osalta on aina tavarakohtainen.

– Näissä on yrityksillä ja meillä viranomaisilla laskemista, että täyttyvätkö kauppasopimuksen mukaiset alkuperämaaehdot, Penttilä sanoo.

Tullille on tullut kysymyksiä myös siitä, onko kuljetus lähtenyt Britannian ja Suomen välillä ennen vai jälkeen vuodenvaihteen. Kauppasopimuksen mukaan kuljetus täytyy tullata, jos se on lähtenyt liikkeelle vuoden 2021 puolella.

Brexit

Kauppasopimus ei korvaa sisämarkkinoita

Tavaroiden vapaa liikkuvuus EU:n ja Britannian välillä päättyi, kun Britannian EU-eron siirtymäaika päättyi 31. joulukuuta ja Britannia poistui EU:n sisämarkkinoilta ja tulliliitosta.

EU:n komissio ja Iso-Britannia hyväksyivät 24. joulukuuta kauppa- ja yhteistyösopimuksen, jota sovelletaan väliaikaisesti.

Sopimus tarjoaa tullittoman ja kiintiöttömän pääsyn osapuolten markkinoille tietyille tuotteille, mutta ei korvaa sisämarkkinoita.

Britannian-kaupassa noudatetaan samoja sääntöjä, rajoituksia ja tullimuodollisuuksia kuin muidenkin EU:n ulkopuolisten maiden eli niin sanottujen kolmansien maiden kanssa.

Tavarasta annetaan tuonti- ja vienti-ilmoitukset sekä saapumisen ja poistumisen turvatietoilmoitukset. Tavaroille vaaditaan myös todistuksia ja lupia.

Britannian tullin arvioi, että yrityksille tulee lisäkustannuksia jopa 15 miljardia puntaa vuodessa.

Noin 15 000 suomalaista yritystä käy kauppaa brittien kanssa. Suomen yrittäjien arvion mukaan tulli-ilmoituksia tulee olemaan vuosittain noin 250 000, joista viennissä 40 000.

Tulli tarjoaa verkkosivuillaan lisätietoa brexitin vaikutuksista yrityksille ja henkilöasiakkaille.

Lähteet: Tulli, Suomen yrittäjät

Tullissa odotetaan, että laivarahtiliikenne lähtee kunnolla käyntiin Britannian ja Suomen välillä. Vuoden alussa tavaraliikenteessä on ollut hiljaista. Arkistokuvassa ESL Shippingin irtolastilaiva Viikki Katajanokan laiturissa Helsingissä vuonna 2018.
Lentorahti Britannian ja Suomen välillä voi lisääntyä, kun matkustajalennot jatkuvat. Kuvassa Kiinasta Suomeen huhtikuussa lentokoneella tuotuja kasvomaskeja.
Kommentoi Ilmoita asiavirheestä