Kotimaa

Budjettikeskustelu: Kulmuni pyysi oppositiota taloustalkoisiin, esitys leimattiin keskustan hätähuudoksi

Vuoden 2021 budjetin lähetekeskustelussa keskustan entinen puheenjohtaja Katri Kulmuni pyysi oppositiota mukaan kestävyysvajetyöhön, joka vaatii toimia yli vaalikausien. Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo hämmästeli, onko Kulmunin esitys myös pääministerin tarjous

Helsinki

Eduskunnassa alkoi tänään valtion vuoden 2021 talousarvioesityksen käsittely. Kansanedustajat äityivät keskustelemaan ennen kaikkea oppivelvollisuuden pidentämisestä ja toisen asteen koulutuksen maksuttomuudesta sekä verotuksen keventämisen hyödyllisyydestä.

Keskustan entinen puheenjohtaja Katri Kulmuni toi keskusteluun esityksen, että oppositio lähtisi mukaan kestävyysvajetyöhön.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

– Oletteko valmiita vahvistamaan taloutta? Onko teillä konkreettisia keinoja, kuinka velkaantumista taitetaan ja kestävyysvajetta pienennetään? Jos on, Keskustan eduskuntaryhmä on valmis parlamentaariseen työhön talouden keskipitkän ja pitkän aikavälin vahvistamiseksi.

– Tämä talouden iso kysymys tulee olemaan nimittäin tässä salissa läsnä läpi 2020-luvun. Kestävyysvajeen hallintaan saaminen ei ole enää yhden eduskunnan tai hallitus-oppositiokysymys. Se vaatii yli vaalikausien työskentelyä, Kulmuni sanoi.

Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo kysyi, onko Kulmunin esitys pääministerin tarjous.

– Jos on, niin ollaan valmiita.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Kulmuni kehui arvostavansa Orpon rakentavaa otetta ja peräsi perussuomalaisten kantaa. Kulmuni täsmensi, että kyse on keskustan eduskuntaryhmän esityksestä, hallitus tekee sitten omat ratkaisunsa.

Kokoomuksen varapuheenjohtaja Antti Häkkänen otti tiukemman kannan Kulmunin esitykseen. Häkkäsen mielestä kyseessä on keskustan hätähuuto. Häkkänen kehotti keskustaa kantamaan vastuun ja tekemään työllisyystoimia.

– Kulmunin ääni on Juha Sipilän vastuullinen ääni, mutta kädet ovat vasemmistohallituksen kädet, sanoi kokoomuksen kansanedustaja Timo Heinonen .

Oppivelvollisuus opposition hampaissa

Perussuomalaisten varapuheenjohtaja Riikka Purra kutsui hallituksen päätöstä pidentää oppivelvollisuutta koulutusleikkaukseksi. Purran mukaan kunnille ei tulla korvaamaan vaadittavia oppivelvollisuuden menoja, mikä johtaa muun muassa opetushenkilökunnan leikkaamiseen.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Purra myös korosti, että oppivelvollisuuden pidentäminen on tulonsiirto varakkaille. Esimerkiksi hänellä itsellään olisi varaa ostaa lukiolaisensa kirjat, kuten muillakin kansanedustajilla.

Purran mukaan oppivelvollisuuden pidentämisen sijaan pitäisi puuttua siihen, että oppimistulokset ovat vakavasti laskussa, erot koulujen välillä laskevat ja peruskoulusta pääsee ulos lapsia, joilla ei yksinkertaisia taitoja.

Valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk.) ja opetusministeri Li Andersson (vas.) ihmettelivät, että mitä ideologista on lasten koulunkäynnissä.

– Täällä ponnekkaasti linjataan, että työllisyystoimia ei missään nimessä saa lykätä, vaan niitä pitää tehdä.Seuraavassa hengenvedossa esitetään, että oppivelvollisuuden uudistus, joka tulee olemaan tämän hallituksen isoimpia reformeja, pitäisi jättää tekemättä, Andersson hämmästeli.

Hallitus haastoi kokoomusta verojen keventämisestä

Sdp:n kansanedustaja Pia Viitanen vaati kokoomusta tilille verokevennysten vaatimisesta.

– Voiko olla totta, että samaan aikaan kun elämme kriisiä, te esitätte 800 miljoonaa euron verokevennyksiä kaikkein suurituloisimmille ja samaan aikaan vastustatte lasten oikeutta maksuttomaan toiseen asteeseen?

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen heitti, että kokoomuksen verolinja on "verot valtion maksettavaksi".

– Kokoomuksen pitkä linja on ollut työn verotuksen keventäminen. Haluamme luoda kannusteita kaikissa tuloluokissa. Tässä työssä keskusta oli mukana viime vaalikaudella, Häkkänen huomautti.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio sanoi valtiovarainministeri Matti Vanhaselle, että oppositio ei hyväksy hallituksen 10,8 miljardin euron velanottoa.

– Tämä johtuu siitä, että te ette käytä näitä rahoja tehokkaaseen elvytykseen. Aina, kun valtio tuhlailee, voidaan puhua tietenkin puhuta talouspoliittisesti elvytyksestä, mutta onko se tehokasta elvytystä? Ei, koska se ei lisää yritysten ja teollisuuden kilpailukykyä eikä työntekijöiden ostovoimaa eikä se lisää työllisyyttä.

Tavio kysyi, miksei hallitus harkitse perussuomalaisten vaihtoehtoa, jossa karsitaan valtion turhia menoja ja annetaan tuntuvat veronkevennykset työntekijöille.

Hän ihmetteli muun muassa sitä, että miksi keskusta hallituksessa nostaa koronakriisin aikana pakolaiskiintiötä. Lisäksi rikkaiden perheiden lasten lukiokirjojen maksaminen valtion piikistä on rikkaita hyödyttävää.

– Meillä on jo käytössä tarveharkintainen apu lukiokirjojen maksamiseen.

Valtiovarainministeri Matti Vanhanen totesi, että eduskuntapuolueilla on selvästi eri käsitys siitä, mikä verotuksen merkitys on kriisissä.

– Hallitus uskoo, että pk-yritysten ja kotitalouksien varovaisuus ei liity verotukseen, vaan turvattomuuden tunteeseen. Nyt on satsattava turvallisuuden tunteeseen, Vanhanen summasi.

Lopuksi Vanhanen sanoi olevansa tyytyväinen siihen, että isoista koronanhoitotoimista ollaan samaa mieltä.

Valtion budjetti 2021

Poimintoja hallituksen esityksestä

Valtion ensi vuoden budjetin loppusumma on 62,4 miljardia euroa.

Budjetti on lähes 11 miljardia euroa alijäämäinen.

Kunnat saavat 1,45 miljardin euron pelastuspaketin.

Veikkausvoittovarojen vähenemisestä syntyvä aukko korvataan täysimääräisesti. Korvaus on kertaluonteinen. Kompensaatio on 347 miljoonaa euroa.

Koronatestaukseen varataan 1,5 miljardia euroa.

Sairaanhoitopiirien hoitovelan paikkaamiseen tulee 450 miljoonaa euroa. Summa jakautuu kolmelle vuodelle.

Varhaiskasvatusmaksuja alennetaan 70 miljoonaa euroa.

Lämmityspolttoaineiden verotus kiristyy kaikkiaan 105 miljoonalla eurolla.

Turpeen verotusta kiristetään 2,7 eurolla megawattituntia kohden. Teollisuuden sähkövero laskee EU:n minimitasolle ensi vuoden alusta.

Teollisuuden päästökauppakompensaatio lakkaa ja tilalle luodaan uusi määräaikainen sähköistämistuki.

Väylämaksujen puolitusta jatketaan.

Työsuhdepolkupyörien käyttöön tulee verovapaus.

Työsuhdeautoina käytettävien täyssähköautojen verotus kevenee.

Tupakkaan ja alkoholiin tehdään molempiin 50 miljoonan euron veronkorotus.

Pakolaiskiintiötä nostetaan 200 henkilöllä 1 050 henkilöön.

Työvoimapalveluja parannetaan 70 miljoonalla eurolla.

Budjettiesityksen yhteydessä hallitus linjasi työllisyystoimia. Suomeen tulee työttömien työnhakuvelvoitetta kiristävä Pohjoismainen työllisyyspalvelumalli ja huomattavasti lisää resursseja työvoimapalveluihin. Osatyökykyisten työllistämiseen tulee uusi malli. Eläkeikää lähestyvien työllisyystoimet ja paikallisen sopimisen hallitus sysäsi työmarkkinajärjestöjen neuvoteltavaksi.

Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo kyseli, onko keskustan Katri Kulmunin tarjous parlamentaarisesti yhteistyöstä Suomen kestävyysvajeen ratkaisemiseksi myös pääministerin tarjous.
Sdp:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman sanoi, että kokoomuksen vaatimat 800 miljoonan euron verojen kevennykset menisivät hyvätuloisille.
Liike nyt kansanedustaja Harry Harkimo muistutti, että auto ei voi olla hallituksen ikuinen lypsylehmä.
Kommentoi Ilmoita asiavirheestä