Mielipiteet

Eduskunnasta: Sittenkin heikko Eurooppa?

Euroopassa eletään sodan aikaa. Venäjän laittomasta Krimin valloituksesta on kulunut kohta 10 vuotta. Euroopan unioni ei aikanaan ottanut Krimin konfliktia riittävän vakavasti, vaikka asettikin Venäjälle erilaisia pakotteita.

Helmikuussa tulee täyteen kaksi vuotta Venäjän aloittamasta laajamittaisesta hyökkäyksestä Ukrainaan. Tilanne pitkittyy ja vaatii jatkuvasti massiivista taloudellista sekä materiaalista tukea.

Näissäkin EU:n pakotetalkoissa Suomi ja varsinkin Itä-Suomi on joutunut idänkaupan vähennyttyä maksajan rooliin samaan aikaan, kun osa Euroopan maista ja niiden yrityksistä kiertävät talouspakotteita. Huomionarvoista on se, ettei Euroopan unioni ei ole millään tavoin auttanut Itä-Suomea, kun Euroopan yhteistä tahtoa on maksatettu alueemme elinvoiman kustannuksella.

Ukrainan sota on mitannut Euroopan yhtenäisyyttä.

Vaikka Euroopalla on ollut kymmenen vuotta aikaa herätä varustautumaan, niin silti sen sotateollisuus yskii pahasti. Euroopan maat ovat hyvin varoen tyhjentäneet omia ase- ja ammusvarastojaan Ukrainan tukemiseksi. Samalla on selvinnyt maiden heikko sotateollinen valmius.

Puolustusvälineteollisuus on investoimassa tuotantoon, mutta Euroopan maiden tilaukset puolustusteollisuudelta ovat liian vähäiset. Euroopan unioni ei ole onnistunut tekemään ja toteuttamaan yhteistä suunnitelmaa hankkia materiaalia läheskään riittävissä määrin, vaikka tarve on ollut ilmeinen.

On valitettavasti todettava, että Ukraina olisi jo hävinnyt sodan, jos se olisi ollut vain Euroopan unionin avun varassa. Yhdysvaltain tuki Ukrainalle on ollut ratkaisevaa varsinkin sodan alkuvaiheessa.

Viime aikoina osa Euroopan päättäjistä on alkanut avoimesti vastustamaan aseapua ja Ukrainan taloudellista tukemista. Tulevat Yhdysvaltojen presidentinvaalit voivat myös heikentää aseavun saamista Ukrainaan, ja näin Venäjä voi saada kriittisen otteen sodasta.

Kansanedustajan tehtävissä olen kuluneen syksyn aikana edustanut Suomea ympäri Eurooppaa ja joutunut huomaamaan, että kaikkien maiden toiminnassa Euroopan yhteinen etu ei olekaan ensisijaista ja osa Euroopan maista pitää vahvasti omia puoliaan kumppanimaiden kustannuksella.

Mielestäni Suomi voi jatkossa rohkeammin keskittyä ajamaan maamme etuja EU:ssa ja vaatimaan konkreettisemmin tukea Itä- ja Pohjois-Suomen alueiden elinvoimalle, yrityksille ja asukkaille sekä koko maamme turvallisuustilanteelle. Se olisi koko Euroopan yhteinen etu. Pelkkä vastikkeeton nettomaksajana oleminen ei voi jatkua, joten tarvitsemme tässä päättäväisyyttä sinisilmäisyyden sijaan.

Suomen nykyinen hallitus on jo osoittanut itsenäistä toimintakykyä ja ottanut asioiden hoitoa omiin käsiinsä turvallisuutemme edistämiseksi. Itärajan sulkeminen väliaikaisesti osoittaa sen, että kykenemme näyttämään suuntaa koko Euroopalle. Rakoilevan yhtenäisyyden signaali lännestä ei ole yhdenkään EU-maan etu ja heikentää koko alueen turvallisuutta.

Toivon, että ensi kesän eurovaaleissa kansamme valitsee edustajansa siten, että sama kansallinen päättäväisyys, kyky johtaa vahvaa esimerkkiä näyttäen on läsnä myös Euroopan ytimessä.

Mikko Polvinen on perussuomalaisten kansanedustaja Kuhmosta.