Europarlamentista: Talouden kasvu ei saa hämätä riihessä

Suomen talous on elpymässä koronakriisistä aavistuksen verran odotettua nopeammin.

Elpyminen antaa syksyn budjettiriihelle paremmat lähtökohdat, mutta vaikeita ratkaisuja on edessä, sillä kasvuvauhti ei kata kuluja.

Työllisyystoimet ovat entistäkin merkittävämmässä roolissa. Kainuussa osaavista tekijöistä on ollut kasvava pula jo useamman vuoden, eikä korona ole tilannetta muuttanut.

Työvoimapulasta on muodostumassa pullonkaula Itä- ja Pohjois-Suomen kasvulle, ellei nopeita toimia saada aikaiseksi työllistymisen, kouluttamisen ja ulkomaisen työvoiman saatavuuden osalta.

Neuvotteluista tulee hallituspuolueiden välillä haastavat etenkin ilmastokysymyksissä.

Viimeaikaiset avaukset hallituspuolue vihreiden suunnalta ovat herättäneet kummastusta. Vastuullisen metsätalouden ja puhtaan suomalaisen ruoantuotannon arvostus pitää näkyä myös budjettiriihessä.

Pöytään tarvitaan ratkaisuja, joilla luodaan edellytyksiä toteuttaa päästövähennykset suomalainen ruuantuotanto, maataloutemme kilpailukyky ja viljelijöiden toimeentulo turvaten.

Suomen edistyksellinen suunnitelma yhteisestä maatalouspolitiikasta uudella kaudella antaa tälle hyvän pohjan.

Energia- ja liikennelinjauksissa panostuksia tarvitaan biokaasuun. Suomi on alalla selvä kärkiosaaja, ja biokaasua saadaan tuotettua kaupunkien ja teollisuuden jätevesipuhdistamojen isommilla kuin myös maatilojen pienemmillä biokaasulaitoksilla. Biokaasun käyttöä liikenteessä on tuettava samalla voimalla kuin sähköajoneuvot tukea saavat.

Myös saavutettavuus on kriittinen piste.

Satsaukset biotalouteen ja maaseutuasumisen uusi vetovoimaisuus eivät toteudu, jos huutoon alemman tieverkoston huonosta kunnosta ei vastata.

Väyläviraston kahdeksanvuotisen investointiohjelman luonnoksessa Kainuulle ja Itäiselle Suomelle tärkeät tie- ja ratahankkeet on melko lailla sivuutettu. Esimerkkeinä mainittakoon valtateiden 5 ja 22 pullonkaulat sekä Kajaanin ja Kuopion välinen rataosuus.

Sisäministerimme, vihreiden puheenjohtaja Ohisalo on kunnostautunut viime aikoina erityisesti maaseutuelinkeinojen syyllistämisessä ilmastokysymyksissä.

Toivon hänen keskittyvän myös oman hallinnonalansa eli sisäisen turvallisuuden asioihin, sillä muun muassa poliiseista on huutava pula ympäri maan, etenkin harvemmin asutuilla seuduilla.

Ministeri Ohisalon tontilla pitää varautua myös maailmalla tapahtuviin muutoksiin. Afganistanin kriisi tulee näkymään kasvavana pakolaisten määränä Euroopassa.

Budjettiriihessä ratkotaan globaalien ilmiöiden haasteita Suomelle.

Talouden kasvu ei saa hämätä – politikointiin ei ole varaa.

Kirjoittaja on pielaveteläinen keskustan europarlamentaarikko