Europarlamentista: Talouden kasvu ei saa hämätä riihessä
Suomen talous on elpymässä koronakriisistä aavistuksen verran odotettua nopeammin.
Elpyminen antaa syksyn budjettiriihelle paremmat lähtökohdat, mutta vaikeita ratkaisuja on edessä, sillä kasvuvauhti ei kata kuluja.
Työllisyystoimet ovat entistäkin merkittävämmässä roolissa. Kainuussa osaavista tekijöistä on ollut kasvava pula jo useamman vuoden, eikä korona ole tilannetta muuttanut.
Työvoimapulasta on muodostumassa pullonkaula Itä- ja Pohjois-Suomen kasvulle, ellei nopeita toimia saada aikaiseksi työllistymisen, kouluttamisen ja ulkomaisen työvoiman saatavuuden osalta.
Neuvotteluista tulee hallituspuolueiden välillä haastavat etenkin ilmastokysymyksissä.
Viimeaikaiset avaukset hallituspuolue vihreiden suunnalta ovat herättäneet kummastusta. Vastuullisen metsätalouden ja puhtaan suomalaisen ruoantuotannon arvostus pitää näkyä myös budjettiriihessä.
Pöytään tarvitaan ratkaisuja, joilla luodaan edellytyksiä toteuttaa päästövähennykset suomalainen ruuantuotanto, maataloutemme kilpailukyky ja viljelijöiden toimeentulo turvaten.
Suomen edistyksellinen suunnitelma yhteisestä maatalouspolitiikasta uudella kaudella antaa tälle hyvän pohjan.
Energia- ja liikennelinjauksissa panostuksia tarvitaan biokaasuun. Suomi on alalla selvä kärkiosaaja, ja biokaasua saadaan tuotettua kaupunkien ja teollisuuden jätevesipuhdistamojen isommilla kuin myös maatilojen pienemmillä biokaasulaitoksilla. Biokaasun käyttöä liikenteessä on tuettava samalla voimalla kuin sähköajoneuvot tukea saavat.
Myös saavutettavuus on kriittinen piste.
Satsaukset biotalouteen ja maaseutuasumisen uusi vetovoimaisuus eivät toteudu, jos huutoon alemman tieverkoston huonosta kunnosta ei vastata.
Väyläviraston kahdeksanvuotisen investointiohjelman luonnoksessa Kainuulle ja Itäiselle Suomelle tärkeät tie- ja ratahankkeet on melko lailla sivuutettu. Esimerkkeinä mainittakoon valtateiden 5 ja 22 pullonkaulat sekä Kajaanin ja Kuopion välinen rataosuus.
Sisäministerimme, vihreiden puheenjohtaja Ohisalo on kunnostautunut viime aikoina erityisesti maaseutuelinkeinojen syyllistämisessä ilmastokysymyksissä.
Toivon hänen keskittyvän myös oman hallinnonalansa eli sisäisen turvallisuuden asioihin, sillä muun muassa poliiseista on huutava pula ympäri maan, etenkin harvemmin asutuilla seuduilla.
Ministeri Ohisalon tontilla pitää varautua myös maailmalla tapahtuviin muutoksiin. Afganistanin kriisi tulee näkymään kasvavana pakolaisten määränä Euroopassa.
Budjettiriihessä ratkotaan globaalien ilmiöiden haasteita Suomelle.
Talouden kasvu ei saa hämätä – politikointiin ei ole varaa.
Kirjoittaja on pielaveteläinen keskustan europarlamentaarikko
Kommentit
Jätä kommenttiMehtäläenen
28.8.2021 23:43
Isossa kuvassa on yks’ sun lysti, minkä puolueen kärkihahmot näillä foorumeilla toisiaan nokittelevat. Ja se kuva kertoo, että mikäli haluamme turvata elinkelpoisen maapallon, edes siedettävän vakaat yhteiskunnat ja itsekunnioituksemme älykkäinä olentoina, on erityisesti fossiilitaloudesta hankkiuduttava mahdollisimman nopeasti eroon. Piste.
Nakertaja
28.8.2021 12:08
Kyllä maatalouden suunnalla on myös varaa kiristää tavotteita ja muuttua. Kansalliset maataloustuet ovat kaiketi nykyään noin 350 miljoonaa euroa vuodessa ja maataloustukien kokonaispotti yli 3 mrd euroa. Kyllä siinä on ainakin tiukan tarkastelun paikka.
Kepu tietenkin väistelee vastuuta päästöasioissa. Päätoimisia maanviljelijöitä on n. 50 000.
Hoidetaan asiat yhdessä
27.8.2021 21:59
Talouden perusteet joudutaan muuttamaan niin Suomessa kuin muuallakin. Kansantuote joudutaan rakentamaan hiilivapaalle perustalle. Maatalous on yksi merkittävimmistä hiilidioksidin tuottajista. Sen on osallistuttava taakan jakoon. Ei voi jatkua loputtomiin niin, että yksi keskeinen osa tilan tuotoista on julkista tukea, mutta ilmastokuormitus ei edes ala alenemaan. Se on mahdoton tie mentäväksi. Onko se mahdoton myös kepun ymmärrettäväksi? Jopa MTK:lta saa aivan asiantuntevaa apua ongelmaan.
Joku
27.8.2021 11:14
20 vuoden valtion verotulot on jo syöty. Tämä hallitus on ottanut velkaa 15 miljaardia. Ei ole ihme, että Suomella menee nyt hyvin.
EU:n päästöt on glopaalisti 8,5%. Jos EU pääsee päästötavoitteeseensa, niin samassa ajassa muiden maiden päästöt ovat kasvaneet saman verran.
Suomen päästöt on 1 promille, joten ei kannata ajaa alas maa- ja metsätaloutta. Turvetuotanto ajettiin jo alas joka aiheuttaa satojen miljoonien investoinnit kaukolämpövoimaloihin.