Kotimaa

Joka kolmas rahapeleihin syötetty euro tulee ongelmapelaajan kukkarosta

THL:n tutkimuksen mukaan yli 60 prosentilla eniten pelaavista on peliongelma. Ikärajavalvontakaan ei toimi tehokkaasti, sillä alaikäisten pelaaminen ei ole vähentynyt.

Hyvin suuri osa rahapeleihin käytettävistä euroista tulee hyvin pienen joukon kukkarosta. Valtaosa heistä on lisäksi peliongelmaisia.

Tämä selviää tiistaina julkaistusta Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) raportista. Sen mukaan ongelmapelaajien osuus rahapelikulutuksesta on peräti 35 prosenttia.

– Rahapelituottoja käytetään hyviin ja hyödyllisiin tarkoituksiin. On kuitenkin tärkeä nähdä, kuinka pieni ja haavoittuva väestöryhmä nämä hyvät tarkoitukset nykyjärjestelmässä kustantavat, huomauttaa THL:n erikoistutkija Anne Salonen laitoksen tiedotteessa.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Raportti koskee Manner-Suomea ja vuotta 2019.

Peliongelma kasautuu entistä tiiviimpään joukkoon

Rahapelien pelaajista 2,5 prosenttia eli 72 000 henkeä käyttää puolet kaikesta rahapeleihin kulutetusta rahasta. Yli 60 prosenttia tästä joukosta on ongelmapelaajia ja 14 prosenttia pelaa riskitasolla.

Eniten peleissä häviävä joukko on lisäksi tiivistynyt edellisiin, vuosien 2007 ja 2015 tutkimuksiin verrattuna. Tuolloin puolet rahapeleihin käytetystä rahasta tuli noin 4-5 prosentin pelaajajoukosta.

– Huolestuttavaa on, että pieni pelaajaryhmä häviää ja kokee peliongelmia jopa aiempaa enemmän, Salonen toteaa.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Riskirajoilla pelaaminen on sen sijaan vähentynyt. Eniten pelaavien joukossa riskitasolla pelaavia oli 14 prosenttia.

Riskitason rahapelaaminen aiheuttaa kansainvälisen määritelmän mukaan yksittäisiä haittoja ja edeltää usein varsinaista rahapeliongelmaa.

Nuorilla aikuisilla tyypillisimmin useita ongelmia

Ongelmapelaamisen aiheuttamia haittoja pahentaa se, että yleisimmin peliongelma on THL:n mukaan työttömillä, lomautetuilla ja enintään tuhat euroa kuukaudessa ansaitsevilla.

Peliongelman ohella muut elämänhallintaongelmat olivat tässä joukossa yleisiä.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

13 prosentilla ongelmapelaajista oli ongelmia myös ei-rahapelien eli esimerkiksi videopelien kanssa. Alkoholiongelma oli seitsemällä prosentilla ongelmapelaajista.

Eri ongelmat kasautuivat erityisesti 18-24-vuotiaiden joukossa.

Raportin mukaan rahapelien ikärajavalvonta ei toimi kunnolla, sillä yli 40 prosenttia 15-17-vuotiaista pelasi rahapelejä vuonna 2019. Osuus ei ole vähentynyt vuoteen 2015 verrattuna lainkaan.

Raportin mukaan pelaamiseen motivoi pääasiassa toive voitoista. Yli puolet pelaajista ilmoitti pelaavansa esisijaisesti tämän takia.

Joka kolmast pelasi pääasiassa jännityksen, mielihyvän tai hauskuuden takia. Hyvän tarkoituksen tukeminen oli tärkein syy vain kahdelle pelaajalle sadasta.

THL:n raportti perustuu puhelinhaastatteluihin, joihin vastasi 3994 suomalaista.
Kommentoi Ilmoita asiavirheestä