Kotimaa

Joko Suomi on valmis laillistamaan kannabiksen kotikäytön? – ''Ihmistä ei voi estää lailla käyttämästä huumeita, vaikka ne vahingoittaisivat häntä itseään''

Eduskunnan lakivaliokunnan käsittelyyn edenneessä kansalaisaloitteessa vaaditaan kannabiksen käytön ja kasvattamisen osittaista laillistamista. Moni asiantuntija pitää rangaistuksiin perustuvaa huumausainepolitiikkaa vanhentuneena. Huumeongelmaan pitäisi puuttua muilla keinoin, eivätkä rikosoikeudelliset sanktiot ole poistaneet käyttöä. Huumetyön asiantuntijan mukaan nykyiselle laille on paikkansa. Lakia suurempi ongelma se, että hoitoon pääsee liian hitaasti.

Huumekeskustelu elää Suomessa uudenlaista murrosvaihetta. Osa tutkijoista ja lainoppineista toivoo, että huumausaineisiin liittyviä ongelmia tarkasteltaisiin ennemminkin ihmis- ja perusoikeuskysymysten kuin lakiin perustuvien sanktioiden ja huumeiden käytön kriminalisoimisen kautta.

Terveyden ja hyvinvoinninlaitos (THL) perää yhteiskunnallista keskustelua siitä, että huumeiden käytön osalta rangaistavuus poistettaisiin.

Nykyisellään kaikkien huumausaineiden käyttö on Suomen rikoslaissa kielletty. Tämä koskee niin kannabista kuin kovia huumeita. Huumausainerikoksista voidaan langettaa joko sakkoja tai vankeutta.

– Kysymys perusoikeudesta nousee erittäin vahvasti esille sitä kautta, miten me kohtelemme huumausaineiden ongelmakäyttäjiä. Jos ajattelemme, että riippuvuus on sairaus, niin onko silloin oikein, että ihmistä rangaistaan? Emme me rankaise ihmisiä muistakaan terveydelle haitallisista asioista, kuten tupakoinnista, tutkimusprofessori Pekka Hakkarainen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta sanoo.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimusprofessorin Pekka Hakkaraisen mukaan huumeriippuvaisten rankaiseminen ei edistä heidän auttamistaan. Kuva: THL

Hakkarainen on tutkinut laajasti huumausaineiden käyttöä, suomalaista huumepolitiikkaa ja huumemarkkinoita. Omassa väitöskirjassaan hän on tutkinut huumausaineiden paikkaa Suomessa toisen maailmansodan jälkeen.

Hänen mielestään suomalaista huumepolitiikkaa pitäisi kehittää niin, että huumeiden käytön aiheuttamiin ongelmiin puututtaisiin ensisijaisesti sosiaali- ja terveydenhuollon keinojen kautta, eikä rikosoikeudellisin keinoin.

– Suomessa pitäisi lisätä sosiaali- ja terveyspalveluita, varhaista puuttumista ja ennaltaehkäisyä. Rangaistuksen poistaminen laskisi kynnystä hakea tukea ja apua, sillä huumeiden käyttö ei olisi enää rikollista toimintaa, hän perustelee.

Hakkarainen sanoo, että huumeiden käyttäjien kohdalla perustuslaillinen oikeus tasavertaiseen kohteluun ei aina toteudu. Narkomaanien on vaikea saada apua, ja avun saamista vaikeuttavat myös huumeiden käyttöön liitetyt ennakkoluulot ja stigma.

– Monet huumeriippuvaiset ihmiset kertovat, ettei heitä kohdella sosiaali- ja terveyspalveluissa samalla tavalla kuin muita ihmisiä, ja tämä on iso yhdenvertaisuusongelma. Jo perustuslain mukaan kansalaisia on kohdeltava yhdenvertaisesti heidän ongelmistaan riippumatta.

Kannabista voidaan käyttää paitsi päihteenä, mutta myös lääkkeenä. Pohjois-Makedoniassa lääkekannabiksen käyttö laillistettiin vuonna 2016. Tämän vuoksi alueella myös kasvatetaan kannabista, joka on tarkoitettu lääkekäyttöön. Kuva: EPA

Thaimaassa kannabista voi käyttää muun muassa kosmetiikassa ja ruuan valmistuksessa. Kuvassa kolme kokkia valmistaa marihuanapohjaista ruokaa Prachin Burin maakunnassa sijaitsevan kylpylän asiakkaille. Kuva: EPA

Kannabiksen käyttöä vapauttaneissa maissa tuotteista on usein tehty helppoja omaksua. Thaimaalainen kylpylä tarjoilee ruokalistallaan kannabisannoksia, kuten "kikatusleipää" eli paistettua leipää porsaanjauhelihalevitteellä ja marijuanan lehdillä. Kuva: EPA

Suomessa rangaistuksiin liittyvä keskustelu tulee jälkijunassa

Helsingin yliopiston rikosoikeuden professorin Kimmo Nuotion mukaan keskustelu huumausaineiden rangaistavuudesta olisi kannattanut aloittaa Suomessa jo aikapäiviä sitten.

Rikosoikeuden professori Kimmo Nuotion mielestä nykyinen lainsäädäntö huumausaineista ei toimi, jos niitä katsotaan perus- ja ihmisoikeuksien kannalta. Vapaassa yhteiskunnassa ihmisellä on oikeus käyttää päihteitä, vaikka ne aiheuttaisivat ongelmia hänelle itselleen. Kuva: Studio Kari Likonen Oy

– Olen yllättynyt siitä, että keskustelu huumeiden käytön rangaistavuudesta alkaa vasta nyt. Suomessa tulemme tässä asiassa jälkijunassa, hän sanoo.

Esimerkiksi Norjassa vastaavaa keskustelu on jo käyty. Nyt maassa valmistellaan lakiesitystä, jonka myötä Norja luopuisi huumeiden käytön ja pienten määrien hallussapidon rangaistavuudesta.

Norjassa oli EU-maiden keskivertoon nähden moninkertainen määrä koviin huumeisiin liittyviä yliannostuskuolemia. Silloin Norjan suurkäräjien terveysvaliokunta linjasi, että painopiste täytyy rangaistusten sijasta siirtää sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin.

– Huumeiden käytön rangaistavuuden poistaminen ei tarkoita sitä, että käyttöön suhtauduttaisiin hyväksyvästi. Muutoksen taustalla on ymmärrys siitä, miten haavoittuvassa asemassa huumeiden käyttäjät ovat. Siksi uudistusta on viety eteenpäin, Nuotio kertoo.

Ihmisellä on oikeus myös aiheuttaa itselleen vahinkoa

Huumeiden käytön kriminalisointia on vaikea perustella silloin, kun teko kohdistuu ihmiseen itseensä, sillä ihmisellä on oikeus tehdä itselleen myös vahingoittavia asioita. Vapaassa yhteiskunnassa ihmistä ei voida velvoittaa huolehtimaan itsestään rangaistuksen uhalla.

"Jos holhoavalla sääntelyllä ei olisi mitään rajoja, yhtä hyvin olisimme saattaneet kieltää alkoholin käytön rangaistuksen uhalla."

Nuotion mukaan nykyinen holhoava yksilön sääntely ei sovi yhteen perus- ja ihmisoikeuksiin perustuvan huumepolitiikan kanssa, vaan julkisen vallan pitäisi edistää terveyttä ja hyvinvointia muilla keinoin.

– Jos holhoavalla sääntelyllä ei olisi mitään rajoja, yhtä hyvin olisimme saattaneet kieltää alkoholin käytön rangaistuksen uhalla.

Ihmistä ei voida pakottaa lainsäädännöllisin keinoin muuttamaan sitä, millä tavalla hän käyttää päihteitä.

– Pidämme itsestään selvänä, että huumeiden käytön rangaistavuudesta on yhteiskunnassa hyötyä. Tämän ajatuksen voi kuitenkin kiistää, sillä kriminalisointi ei ole tehokas tapa vähentää huumeiden käyttöä. Rangaistukset heikentävät jo entisestään hyvin heikossa tilanteessa olevien käyttäjien asemaa. Nyt tarvitaan sitä, että kukin pohtisi omia kantojaan ennakkoluulottomasti läpi.

Huumesotien tulokset ovat olleet laihoja

Maailmalla on käyty monenlaisia sotia huumeita vastaan, mutta tulokset ovat jääneet laihoiksi. Vankilat ovat kyllä täyttyneet, mutta huumekauppaa ei ole saatu kitkettyä.

Suomessa huumausaineiden käyttö säädettiin rangaistavaksi reilut 50 vuotta sitten. Sitä ennen huumausaineiden käyttö oli vapaampaa. Sotavuosina Suomi oli maailman kärkeä heroiinin käytössä.

Huumekeskustelu käynnistyi kunnolla vasta, kun aikuiset huolestuivat nuorten kannabiksen käytöstä hippiliikkeen ja uudenlaisen nuorisokulttuurin myötä.

– Huumeista käydään edelleen samanlaista keskustelua kuin 1960- ja 1970-luvuilla. Silloin kannettiin huolta siitä, että nuoriso menee rappiolle, kun alettiin kokeilla huumausaineita. Olemme myös unohtaneet sen, että Suomi on ollut sotavuosina heroiinin käytön suurmaa ja sodassa huumeita käytettiin todella paljon. Kun meidän historiamme unohtui, tilalle tuli huumeisiin liittyvä moraalikeskustelu, Nuotio sanoo.

Pohjois-Makedoniassa kannabistuotteiden valmistaminen on sallittua. Skopjen Nysk Holding LLCOP -yhtiön laboratoriossa tarkistetaan konetta, jolla saadaan aikaan kannabisöljyä. Kuva: EPA

Thaimaassa uusi laki sallii kansalaisten hakea lupaa hampun kasvattamiseen ja kaupankäyntiin sillä. Ensimmäisellä virallisella lääketieteellisen kannabiksen erikoisklinikalla Bangkokin ulkopuolella apteekkia koristaa kannabishahmo. Kuva: EPA29

Piikkilanka ja korkea aita pitävät kutsumattomia vieraita loitolla lääketieteellisen kannabiksen tuotantolaitokselta Pohjois-Makedonian Skopjessa. Yli 60 yritystä on hakenut toimialalle tarvittavaa lisenssiä, mutta määrän odotetaan kasvavan hintojen noustessa. Kuva: EPA

Kansalaisaloite laillistaisi kannabiksen kotikäytön

Eduskunnan lakivaliokunta käsitteli reilu viikko sitten kansalaisaloitetta, jossa vaaditaan rikoslain muuttamista siten, että kannabiksen käyttö, pienen kannabismäärän hallussapito ja neljän kannabiskasvin kasvattaminen omaan käyttöön eivät olisi enää rikoksia.

Aloite ei tavoittele kannabiksen käytön laillistamista kokonaan, vaan hallussapidon raja olisi 25 grammaa.

Kansalaisaloitteen mukaan kannabiksen käyttöä voitaisiin rajoittaa sakkorangaistuksin esimerkiksi päiväkotien ja koulujen läheisyydessä sekä tiloissa, joissa tupakointi on kielletty.

Professori Kimmo Nuotio ja tutkimusprofessori Pekka Hakkarainen olivat molemmat lakivaliokunnan kuultavana. Valiokunta kuuli myös poliisia.

Sisä-Suomen poliisilaitoksen lausunnossa ei tuettu kannabiksen käytön dekriminalisointia millään tavoin.

Poliisin mukaan huumausainehaittojen edullisinta vähentämistä on käytön ennaltaehkäisy, ei käytön salliminen. Nykyinen lainsäädäntö ei myöskään estä hoitoon hakeutumista. Viime vuoden aikana poliisi teki yli 5 000 hoitoonohjausta, kerrotaan poliisin lausunnossa.

– Dekriminalisointi ei merkitse sitä, että yhteiskunta nostaa kädet pystyyn ja sanoo, että tämä oli tässä. Maailmalla löytyy monenlaisia vaihtoehtoisia sanktioita, ja huumausaineiden käyttöä voidaan säädellä monin eri tavoin. Edelleenkin olisi selvää, että liikenteessä päihtyneenä ajaminen on kiellettyä. Myös käyttö julkisilla paikoilla voitaisiin kieltää, Hakkarainen sanoo.

Hakkarainen kertoo, että lakivaliokunnassa keskustelu asiasta oli vilkasta ja asiantuntevaa, vaikka vanha kysymys porttiteoriasta nousi esiin. Porttiteorian mukaan kannabiksen tai muiden päihteiden käyttö johtaa vahvempien huumeiden käyttöön.

– Porttiteoriasta ei ole tutkimusnäyttöä. Vaikka kannabis on ollut ensimmäinen laiton huumausaine monille kovien huumeiden ongelmakäyttäjille, kannabiksen käyttäjistä vain ani harva päätyy käyttämään kovia huumeita. Asia näyttäytyy eri tavoin riippuen siitä, mistä suunnasta sitä katsoo. Jos jotain yhteistä tekijää pitää etsiä, niin keskeisempi asia on se, että ongelmakäyttäjät ovat aloittaneet alkoholin humalajuomisen ikätovereitaan huomattavasti aiemmin.

THL:n tutkimusten mukaan suomalaisnuorten asenteet kannabista kohtaan ovat lieventyneet. Vuosittain noin 300 000 suomalaista kokeilee tai viihdekäyttää kannabista. Asenteiden muutos näkyy myös kansalaisaloitteessa.

Huumetyön asiantuntija ei muuttaisi lakia

Irti Huumeista ry:n toiminnanjohtaja Mirka Vainikka ei näe tarvetta muuttaa nykyistä rikoslainsäädäntöä. Hän pitää hyvänä sitä, että huumeiden käyttö on kriminalisoitu. Hänen mukaansa huumeidenkäyttäjien ihmis- ja perusoikeuksista voi pitää kiinni, vaikka aineiden käyttö on laitonta.

– Yhteiskunta tarvitsee normeja, ja jo nyt suomalainen kahden raiteen huumepolitiikka on poikkeuksellisen edistyksellistä, Vainikka sanoo.

Irti Huumeista ry:n toiminnanjohtajan Mirka Vainikka ei kannata kannabiksen käytön laillistamista, mutta perää laajempaa yhteiskunnallista keskustelua sekä tuoretta tutkimustietoa huumeongelmasta. Kuva: Jani Laukkanen

Kahden raiteen huumepolitiikassa poliisi voi valita tilannekohtaisesti, johtaako vaikkapa kannabiksen käyttö sanktioihin vai ohjataanko ihminen jatkohoitoon.

Huumeiden käyttäjien yksityisyydensuojaa turvaa sosiaali- ja terveyshuollon ammattilaisten tiukka vaitiolovelvollisuus. Asiakkaiden huumeiden käytöstä ei ilmoiteta poliisille, ellei lasten turvallisuus ole vaarassa.

– Meillä on poliisin kanssa herrasmiessopimus siitä, että sosiaali- ja terveysalalla sekä eri järjestöissä on hoitorauha. Poliisi ei valvo niitä paikkoja, joissa tehdään terveysneuvontaa tai vaihdetaan esimerkiksi huumeruiskuja, eli nykyinen tilanne sallii neuvonta- ja hoitotyön.

Hänen mukaansa kysymys huumeiden käytön suhteesta ihmisen perus- ja ihmisoikeuksiin ei ole kiinni laista, vaan asiaa pitää pohtia laajemmin.

– Oikeusoppineiden ja lainsäätäjien on arvioitava, mikä on laillista ja mikä ei, mutta minä en näe tätä yksiselitteisenä ihmisoikeuskysymyksenä. Silloin on kysyttävä sitäkin, ollaanko tässä lapsen vai aikuisen asialla, sillä lasten oikeuksien julistuksen mukaan lapselle on turvattava huumeeton kasvuympäristö, Vainikka rinnastaa.

Kannabisolut lisäisi sekakäyttöä entisestään

Vainikan mukaan suomalainen huumekeskustelun laatu on parantunut, sillä asioista voidaan olla myös eri mieltä. Vuosituhannen vaihteessa huumekeskustelu oli vahvasti polarisoitunutta ja esimerkiksi opioidiriippuvaisten korvaushoito aiheutti erimielisyyksiä.

– Toivon, että pääsisimme "rangaistaanko vai eikö rangaista" -keskustelusta pidemmälle. Tarvitsemme lisää yhteiskuntapoliittista tutkimustietoa. Lisäksi meidän pitäisi nopeuttaa nykyisestä sitä, miten huumeriippuvaiset pääsevät hoitoon.

Vainikan mielestä Suomessa ei kannata ottaa mallia siitä, miten lainsäädäntöä on muissa maissa muutettu.

– Meillä pistetään suoneen lääkkeitä ja monenlaisia muita aineita, mitä muualla ei käytetä. Jos esimerkiksi kannabismarkkinoita lisättäisiin, ja sen jälkeen tulisi uusia erilaisia tuotteita, kuten kannabisolutta, niin sehän lisäisi sekakäyttöä entisestään.