Paikallisuutiset

Kainuussa on maan suurimmat asukaskohtaiset päästöt, joiden lähteitä ovat etenkin ruoka ja asuminen

Lue, mitä yksittäinen kainuulainen voi tehdä päästöjen pienentämiseksi. Esimerkiksi omakotitalojen energiaremontit tuovat myös selvää säästöä lämmityskustannuksiin.

Asukaskohtaiset päästöt ovat Kainuussa Suomen suurimmat Lapin ja Ahvenanmaan ohella. Ruoan kulutuksessa erityisesti eläinperäisten tuotteiden kulutuksen päästöt ovat Kainuussa selvästi korkeammat kuin muissa maakunnissa keskimäärin. Muihin maakuntiin verrattaessa korostuvat lisäksi asumisen päästöt.

Suomen ympäristökeskus (Syke) on julkaissut kaikkien Suomen kuntien kulutusperäiset kasvihuonekaasupäästöt vuodelta 2019. Tulosten mukaan kaikissa Suomen kunnissa ollaan hyvin kaukana kestävästä kulutuksesta, mutta Kainuu on tässä etunenässä.

Kainuussa asukaskohtaiset päästöt myös kasvoivat eniten vuodesta 2015, samoin kuin Etelä-Pohjanmaalla. Asukaskohtaiset päästöt pienenivät vuodesta 2015 eniten Pohjanmaalla ja Varsinais-Suomessa.

Kotitalouksien kulutuksessa merkittävimmät päästövähennykset liittyvät ruoan ja tavaroiden kulutukseen. Sen sijaan asumisen päästöt kasvoivat edelleen hieman. Myös palveluiden hankinnan päästöt laskivat, kun taas liikkumisen päästöt pysyivät lähes muuttumattomana.

Tuloksiin vaikuttavat alueiden maantieteelliset ja rakenteelliset ominaisuudet, sääolosuhteet sekä kaukolämmön tuotannon energiavalinnat, Syken tiedotteessa kerrotaan.

Niin ei tarvitse ajatella, että kaikkien täytyy alkaa vegaaneiksi. Mutta voi miettiä, onko omaan ruokavalioon mahdollista lisätä kasviksia ja vähentää lihaa.

CO2e eli hiilidioksidiekvivalentti toimii kasvihuonekaasupäästöjen yhteismittana, jonka avulla voidaan laskea yhteen eri kasvihuonekaasujen päästöjen vaikutus kasvihuoneilmiön voimistumiseen.

Tuloksissa kuntien asukaskohtaiset kulutusperäiset päästöt vaihtelivat 7,7 ja 12,5 tCO2e välillä. Tästä kotitalouksien kulutuksen osuus on noin 82 prosenttia vaihdellen kunnan mukaan 6,1 ja 10,4 tonnin välillä. Kuntien hankintojen osuus on noin 12 prosenttia ja investointien loput 6 prosenttia.

– Pariisin ilmastosopimuksen mukaiseen 1,5 asteen tavoitteeseen pääsemiseksi henkeä kohden lasketun päästötason tulisi olla noin 2,5 tCO2e vuoteen 2030 mennessä ja laskea edelleen 0,7 tonniin vuoteen 2050 mennessä. Tästä ollaan vielä hyvin kaukana, erikoistutkija Santtu Karhinen Suomen ympäristökeskuksesta kertoo tiedotteessa.

Mitä yksittäinen kainuulainen voi tehdä päästöjen vähentämiseksi?

Erikoistutkija Karhinen vastaa Kainuun Sanomille puhelimessa. Hän toteaa ensimmäiseksi, että lihan ja maitotaloustuotteiden syömistä kannattaa vähentää ja suosia enemmän kasvispohjaisia ruokia ja kalaa.

– Niin ei tarvitse ajatella, että kaikkien täytyy alkaa vegaaneiksi. Mutta voi miettiä, onko omaan ruokavalioon mahdollista lisätä kasviksia ja vähentää lihaa.

Tärkeää on myös suosia mahdollisimman paljon kotimaassa tuotettua ruokaa, Karhinen sanoo.

Myös kauppojen tarjonta vaikuttaa kuluttajien valintoihin. Jos lähikaupasta ei löydy kasviproteiinituotteita, voi kysyä, voisiko kauppaan tilata niitä, tutkija vinkkaa.

Kainuun sisällä kuntien välillä on selkeitä eroja. Pienimmät asukaskohtaiset päästöt ovat Hyrynsalmella, 9,8 tCO2e asukasta kohden ja suurimmat Kajaanissa, 11,7 tCO2e asukasta kohden.

Kajaanin päästöjä kasvattavat etenkin asumisen energiankulutuksen päästöt, jossa kaukolämmön polttoainekäytön eli öljyn ja turpeen päästöt vaikuttavat selvästi. Vuoteen 2015 verrattuna vuonna 2019 kaukolämmön tuotannon määrä ylipäätään kasvoi, samoin kuin tuotannossa käytetyn öljyn ja turpeen määrä. Muissa Kainuun kunnissa asumisen päästöt eivät korostu yhtä merkittävästi.

Syken julkaisemat kuntien kulutusperäiset kasvihuonekaasupäästöt ovat vuodelta 2019, Karhinen kuitenkin muistuttaa. Nykyään Kajaanin kaukolämmöstä jopa viidesosa tulee LUMI-supertietokoneen tuottamasta hukkalämmöstä.

Kajaanissa ruoan, liikkumisen ja tavaroiden kulutuksen päästöt ovat maakunnan pienimpien joukossa.

Asumisen päästöt syntyvät suurimmaksi osaksi asuntojen lämmityksestä. Yksittäinen kainuulainen voi vähentää asumisesta aiheutuvia päästöjä esimerkiksi vaihtamalla omakotitalonsa öljylämmityksen maalämpöön tai ilmavesilämpöpumppuun.

Kainuun seudulla aurinkopaneelit eivät ole niin kustannustehokkaita. Se on ehkä se viimeisin keino täällä, kun kaikki muu on jo tehty.

Suoralla sähkölämmityksellä lämpiävän omakotitalon lämmityskustannukset taas voivat Karhisen mukaan jopa puolittua, jos taloon asennetaan tukilämmitysmuodoksi ilmalämpöpumppu ja yläpohjaa lisäeristetään.

Tehokasta energiaremontointia on myös seinien lisäeristäminen. Se on kustannustehokasta julkisivuremontin yhteydessä, muutoin kustannukset voivat nousta korkeiksi.

Ikkunoiden vaihtaminen voi niin ikään säästää energiaa, mutta aina uudet ikkunat eivät tuo merkittävää energiatehokkuutta, Karhinen toteaa. Ikkunoiden ja ovien tiivistämisellä voi säästää energiaa pienillä kustannuksilla. Myös ilmanvaihdon kohdalla voidaan säästää energiaa lämmön talteenotolla.

– Kainuun seudulla aurinkopaneelit eivät ole niin kustannustehokkaita. Se on ehkä se viimeisin keino täällä, kun kaikki muu on jo tehty.

Eli jos esimerkiksi sähkölämmitteisessä omakotitalossa on yläpohjassa vain ohut eristekerros eikä ilmalämpöpumppua ole käytössä, kannattaa nämä asiat hoitaa kuntoon ennen aurinkopaneeleiden hankkimista.

Kuten muissa pohjoisissa maakunnissa, myös Kainuussa liikkumisen päästöt ovat suhteellisen suuret, mutta ero muihin maakuntiin ei ole yhtä merkittävä kuin ruoan kulutuksen ja asumisen osalta, Karhinen kertoo. Liikkumisen päästöjä lisäävät pitkät välimatkat ja joukkoliikenteen vähäisyys.

Odotan, että saisi (sähköautojen) kantamaa vähän pidemmäksi, että pärjäisi talviolosuhteissa vähän paremmin.

Fossiilisten polttoaineiden käytön vähentäminen on tärkeää päästöjen vähentämiseksi. Siksi kainuulaisten kannattaa siirtyä sähköautoihin – siinä vaiheessa, kun vain pystyvät.

Etelä-Lapissa Posiolla asuva Karhinen kertoo, ettei itsekään omista vielä sähköautoa.

– Odotan, että saisi (sähköautojen) kantamaa vähän pidemmäksi, että pärjäisi talviolosuhteissa vähän paremmin.

Kainuussa palveluiden kulutuksen päästöt ovat keskitasoa. Tavaroiden kulutuksen päästöt puolestaan ovat maakunnista Lapin ja Keski-Pohjanmaan jälkeen kolmanneksi pienimmät.

Nykyinen Temu-kulttuuri ei ole ympäristön kannalta hyvä. Laadussa on ihan hirveitä eroja, ja käytetty tavara voi olla hyvä verrattuna uuteen.

Vaikka Kainuussa tavaroiden hankinta on päästöjen näkökulmasta suhteellisen hyvällä mallilla, kannattaa Karhisen mukaan arjessa aina miettiä, onko jonkin uuden tavaran hankkimiseen todella tarvetta. Jos on, kannattaa valita laadukkaita ja kestäviä tuotteita.

– Nykyinen Temu-kulttuuri ei ole ympäristön kannalta hyvä. Laadussa on ihan hirveitä eroja, ja käytetty tavara voi olla hyvä verrattuna uuteen.

Esimerkkinä Karhinen mainitsee kunnon puusta tehdyt huonekalut, joita löytyy myös edullisemmin käytettynä. Jos puusta tehtyyn huonekaluun tulee kolhu, sen voi korjata. Vastaavasti lastulevystä tehty, kolhiintunut huonekalu menee suoraan kaatopaikalle.