Mielipiteet

Kajaanin ammattikorkeakoulun rehtori: Korkeakoulutuksesta ei varaa säästää

Tänä vuonna ammattikorkeakouluista (AMK) valmistuu arviolta 32 350 ammattilaista; se on puolet Suomen korkeakoulututkinnon saajista. Ammattikorkeakoulujen tutkintokohtaista rahoitusta on kymmenessä vuodessa leikattu lähes puolet.

Samaan aikaan työelämä potee osaajapulaa, ja Suomen tuottavuuskehitys laahaa euroalueen heikoimpien joukossa.

Ammattikorkeakoulujen perusrahoitus ilman arvonlisäosuuksia on pudonnut kymmenessä vuodessa reilusta 950 miljoonan euron vuosittaisesta tasosta noin 150 miljoonalla eurolla. Samalla tutkintojen saaneiden opiskelijoiden määrä on kasvanut yli 8 500.

Ammattikorkeakouluissa tehty tutkimus-. kehitys- ja innovaatiotyö rahoitetaan lähes kokonaan perusrahoituksen ulkopuolisella hankerahalla.

Vertailukohdan tälle saa yliopistojen rahoituksesta. Se on nykyisellään noin 1 673 miljoonaa euroa ja tieteen tutkimuksen rahoitus kaikkiaan noin 2 500 miljoonan euroa, hieman laskentatavasta riippuen.

Tähän kokonaisrahoitukseen oli suunnitteilla 35 miljoonan euron leikkaus, joka peruttiin tiistain budjettiriihessä.

Tulevaisuus tarvitsee tekijänsä. Hallitusohjelmassa on tavoitteena ratkaista osaajapulaa ja tuottavuuskehitystä nostamalla koulutustasoa siten, että puolet nuorten ikäluokasta saa korkeakoulutuksen.

Nykyinen rahoitus ei mahdollista tätä. Suomen rahoitusmalli pakottaa korkeakoulut kilpailemaan toisiaan vastaan.

Keskinäinen kilpailu yhdistettynä leikkauksiin on yksi syy osaajapulaan.

Tässä rahoitusmalli on yksi maailman raaimpia. Keskinäinen kilpailu yhdistettynä leikkauksiin on yksi syy osaajapulaan.

Rahoitusta pitää kehittää pitkäjänteisemmäksi. Nykyinen malli näännyttää korkeakouluyhteisön jäsenet ja heikentää työssä ja opinnoissa jaksamista.

Leikatut eurot näkyvät arjessa työhyvinvoinnin heikkenemisenä. Työkuorman kasvaessa voimia digiloikkaan ei enää riitä.

Menestyneet taloudet ovat sijoittaneet ekosysteemeihin. Näistä puhumme, mutta rahoitusta näille on vaikea saada; sellaisen synnyttäminen on vaalikautta pidempi prosessi.

Rahoituksen tulisi mahdollistaa korkeakoulujen strateginen kehittäminen nykyisten pikarahoituksien perässä juoksemisen asemasta.

Rahoituksen tulisi mahdollistaa korkeakoulujen strateginen kehittäminen nykyisten pikarahoituksien perässä juoksemisen asemasta.

Ammattikorkeakoulujen näkökulmasta innovaatiotoiminnan rahoitusta pitää kehittää tukemaan yritysten TKI-investointeja osaamiseen ja kehittämiseen.

Parannetaan yritysten innovaatiosetelijärjestelmää, jolla yritysten ja korkeakoulujen rahoitusta voidaan kohdentaa entistä vaikuttavammin.

Samoin rahoituksessa opiskelijoiden rooli tekijöinä tulee nostaa kriteeriksi.

Nämä askelet vievät kohti kestävämpää ja vaikuttavampaa korkeakoulujärjestelmää.

Matti Sarén

Kajaanin ammattikorkeakoulu, rehtori

Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvon Arene ry:n 2. varapuheenjohtaja