Kotimaa

Kotien radonmittauksia tehty harhaanjohtavasti Säteilyturvakeskuksen nimissä – ''Meillä ei ole mitään tekemistä tällaisen kanssa''

Pikamittauksia on hoidettu jopa alle tunnissa ja koteja melkein julistettu niiden perusteella asumiskieltoon. Luotettava mittaus kestää ainakin kaksi kuukautta.

Suomalaisille on syksyn ja talven aikana myyty epäluotettavia kotien radonmittauksia, ja myyntityössä on käytetty luvatta hyväksi Säteilyturvakeskuksen (Stuk) nimeä. Luotettavan pitkäkestoisen mittauksen sijaan kotien radonpitoisuutta on yritetty selvittää nopeilla pikamittauksilla.

Stuk kertoi harhaanjohtavasta markkinoinnista tiistaina tiedotteella.

Ylitarkastaja Tuukka Turtiainen kertoo tiedotteessa, että Stuk on saanut ilmoituksia päällekäyvästä ja harhaanjohtavasta radonmittausten markkinoinnista sekä kansalaisilta että terveydensuojeluviranomaisilta. Koska ilmoituksia on tullut eri puolilta Suomea, kyseessä ei ole paikallinen ilmiö.

Aito mittaus syksyn ja kevään välillä

Tiedotteen mukaan epäluotettavat toimijat ovat mitanneet kodeissa radonpitoisuutta hyvin lyhyen aikaa, joskus jopa vain alle tunnin verran.

Mittaustulosten perustella ihmisille on annettu korjaussuosituksia, laadittu keuhkosyöpäarvioita ja peräti ilmoitettu, että koti on "käytännössä asumiskiellossa".

Tuukka Turtiainen korostaa, ettei Stuk ole missään tekemisissä tällaisen myyntityön kanssa.

Suomessa toimii radonmittauksia luotettavasti tekeviä yrityksiä, joiden mittausmenetelmät Stuk on hyväksynyt. Ne saavat tuloksen vähintään kahden kuukauden mittauksella syyskuun alun ja toukokuun lopun välisenä aikana. Pikamittauksella se ei onnistu.

– Radioaktiivisen radonin aiheuttama terveyshaitta riippuu pitkän aikavälin keskiarvosta, Turtiainen toteaa.

– Myös lainsäädännössä asetetut viitearvot sisäilman radonpitoisuudelle on ilmaistu vuosikeskiarvoina. Vaatimukset perustuvat sekä Säteilyturvakeskuksen suomalaisissa asunnoissa tekemiin tutkimuksiin että kansainvälisiin suosituksiin.

Monet tekijät vaikuttavat pitoisuuteen

Asunnon radonpitoisuus vaihtelee vuorokauden sisällä ja päivästä toiseen.

Pitoisuuteen vaikuttavat muun muassa sisä- ja ulkoilman välinen lämpötilaero, maaperän kosteus, sademäärä, tuulen suunta, ilmanvaihtokoneen käyttö ja raitisilmaventtiilien säädöt sekä tuulettaminen.

Minimi- ja maksimipitoisuuden välinen ero voi olla jopa kymmenkertainen. Näin ollen nopea mittaus voi antaa tulokseksi liian suuren tai liian pienen radonpitoisuuden.

Suomessa asuntojen ja muiden oleskelutilojen sisäilman terveellisyyttä – radonpitoisuus mukaan lukien – valvovat kuntien terveydensuojeluviranomaiset.

Työntekijöiden radonaltistumisen valvonnasta vastaa Stuk. Ainoastaan nämä viranomaiset voivat antaa kehotuksia radonhaitan poistamiseksi.