Koti-Kajaani

Lukijalta: Ovatko innovaatiot merkityksettömiä nyky-yhteiskunnassa?– Patentin saaminen vei Ahti Rissaselta 7 vuotta ja maksoi kahden vuoden eläkkeen

Tämä lukijan juttu kertoo kokemuksista innovaation etenemisestä byrokratian rattaissa.

Ovatko innovaatiot merkityksettömiä nyky-yhteiskunnassa? Tämä kysymys nousee väistämättä mieleeni, kun ajattelen pienyrittäjien, urheilijoiden ja artistien eriarvoisuutta julkisissa tiedotusvälineissä.

Innovaatio pitäisi olla sana, joka jo lapselle opetetaan. Sanaa viljellään kyllä presidentin, Suomen pankin pääjohtajan, pääministerin ym. juhlapuheissa, mutta sanan merkitys ei selviä peruskouluopetuksessa, puhumattakaan siitä, mikä on patentti, miten sen voi saada ja mitä hyötyä siitä on? Urheilu kyllä mainitaan radiossa noin kahden tunnin välein. Sitten, kun joku urheilija saa miljoonasopimuksen tai rahapalkinnon, siitä voi kuulla radiosta ja televisiosta viikkotolkulla. Tästä johtuen useimpien, etenkin poikalapsien vanhemmat haluavat lapsistaan urheilumiljonäärejä. Kysyn, missä mainitaan innovaatiomiljonäärit? Heitäkin on. Missä opetetaan, mikä on patentti, miten sitä haetaan ja paljonko se maksaa?

Minun patenttihakemukseni alkoi vuonna 2010. Halusin osallistua keksinnölläni Menetelmä ja laite lieriömäisten kappaleiden kuljettamiseksi Kainuun Innosuomi kilpailuun 2.12.2010. Kilpailuun osallistuminen edellytti joko mallisuojaa tai patenttihakemusta, jonka sitten tein. Sijoituin kilpailussa toiseksi. Eurooppapatentti myönnettiin minulle 10.5.2017, eli matka kesti reilut seitsemän vuotta ja maksoin omasta pussistani 21 500 euroa, joka on minun kahden vuoden eläke.

Patentin hakeminen on oma ammattialansa ja vaatii niin paljon erilaista tietoa, että keksijän on parempi jättää patentin laatiminen alansa asiantuntijalle ja olla varma, että patentti hyödynnetään.

Suomessa myönnettiin viime vuonna noin 700 patenttia. Eipä paljon vaatisi palstatilaa, eikä monta sanaa radiossa tai TV:ssä, jos nämä mainittaisiin jollain tavalla tiedotusvälineissä. Eurooppapatenttien määrä on vielä erikseen.

Artisteilla on oikeus ilmoittaa jo ennen albumin ilmestymistä, milloin se julkistetaan, milloin se tulee myyntiin ja missä. He voivat myös mainostaa, missä ovat lähitulevaisuudessa keikoilla. Artisteja ja muita taiteilijoita haastatellaan yleensä useamman kerran elämässä eri medioissa. Tämä julkisuus vaikuttaa heidän menestykseensä merkittävällä tavalla. Tämä oikeus heillä on ollut jo hyvin kauan. Tämän lisäksi artisteilla on Teosto ym. etujärjestöt, jotka valvovat heidän etujaan.

Patentinhaltija maksaa patenteista ja mallisuojista vuosimaksuja yhteiskunnalle pitääkseen ne voimassa. Patentin voimassaoloaika on 20 vuotta. Patentin saanut keksijä ei saa minkäänlaista mainintaa paikkakunnan julkaisuihin, saati sitten televisioon tai radioon. Jos pienyrittäjä sattuu pääsemään haastatteluun radioon tai televisioon, niin ei missään nimessä saa mainita yrityksen nimeä. Näytetään ja esitellään kyllä tuote, mutta ei saa sanoa, mistä sitä voisi saada. Tämän asian mainitseminen vaikuttaisi positiivisesti esim. tuotteen tunnetuksi tekemiseen ja myyntiin.

Mielestäni edellä esitetyt asiat asettavat kansalaiset eriarvoiseen asemaan. Perustuuko eriarvoisuus johonkin lakiin?

Halusin kysyä tätä valtakunnan korkeimmalta taholta ja kansanedustaja Raimo Piirainen teki elinkeinoministeri Mika Lintilälle kirjalliseen kysymyksen, johon Lintilä vastasi 2.4.2020 seuraavasti.

"Hallitus ei puutu Yleisradion ohjelmistoon sekä aihe- ja juttuvalintoihin. Yleisradion toiminnan valvonnasta vastaa yhtiön hallintoneuvosto, joka muun muassa valvoo, että yhtiön julkisen palvelun tehtävä tulee suoritetuksi. Sen tehtävä ei kuitenkaan ole puuttua yksittäisiin aihe- ja juttuvalintoihin."

Tämän lausunnon mukaan ei löydy ainakaan lakiperustetta, ettei keksinnöistä ja vireillä olevista patenteista saisi puhua julkisissa tiedotusvälineissä.

Olen sitä mieltä, että jos innovaatioita ja niiden tuomia taloudellisia hyötyjä keksijälleen tuotaisiin enemmän esille julkisissa tiedotusvälineissä, niin se saattaisi auttaa nuorisoa ymmärtämään, että täällä yhteiskunnassa arvostetaan muitakin kuin julkkiksia ja urheilumiljardöörejä.

Päättäjät lopettakaa puhumasta innovaatioista, jos ei ole varaa julkaista edes muutaman innovaatiomiljonäärin nimeä jossakin mediassa. Jos ripiltä päässeiden nimetkin julkaistaan lehdissä, niin miksi ei patentin saaneen nimeä ja patentin aihetta? Olisi se julkaisun arvoista.

Tarvitaan vielä paljon muutosta puheista tekoihin, ennen kuin pystytään sanomaan, että innovaatiot ovat merkityksellisiä yhteiskunnalle.

Eurooppapatentti: Menetelmä ja laitelieriömäisten kappaleiden käsittelemiseksi

Patenttihakemuksen kulku

2010 toinen sija Kainuun Innosuomi-kilpailussa. Kilpailuun osallistuminen edellytti jokomallisuojaa tai patenttihakemusta

30.11.2010 patenttihakemus Suomeen. Hakijana Oy Cimkey LTD

5.8.2011 Cimkeylle välipäätös

3.3.2012 Oy Cimkey LTD siirtää kaikki oikeudet patentista keksijä Ahti Rissaselle

17.5.2012 valtuutan Insinööritoimiston hoitamaan patenttiasiat patentti- ja rekisterihallitukseen. Tähän asti patenttia ja maksuja on hoitanut Oy Cimkey LTD

30.5.2012 jätetty Kansainvälinen Eurooppapatentti EP-hakemus

4.2.2013 patenttihakemus käännetty englanniksi

30.11.2013 käännös tullut julkiseksi

5.12.2013 julkiseksi kansainvälisen patenttiviranomaisen painama hakemusjulkaisu

6.11.2014 patenttihakemus jätetty Eurooppapatenttivirastoon, joka tutkii hakemuksen ja antaa siitä lausunnon (hakemus on jätetty 30.5.2012)

22.1.2016 väipäätös US-patenttijulkaisun johdosta

7.7.2016 välipäätös: epäselvyyttä kuvan ja tekstin muotoilussa

11.1.2017 hyväksymispäätös 38 valtiolta

24.3.2017 Eurooppapatenttiviraston käännökset saksaksi ja ranskaksi

10.5.2017 Eurooppapatentti myönnetty

Patentin hakemisesta aiheutuneet kustannukset

30.5.2012 Patenttitoimisto, viralliset maksut 4525.70

12.6.2012 Insinööritoimisto, 21 tuntia 1808.10

12.11.2012 Insinööritoimisto, ½ tuntia + vuosimaksu 243.05

5.2.2013 Patenttitoimisto, uutuustutkimusraportti 279.00

19.4.2013 Insinööritoimisto, 9 tuntia 781.20

25.6.2013 Patenttitoimisto, käännökset + valvonta 1755.84

14.11.2013 Insinööritoimisto, ½ tuntia + vuosimaksu 198.40

16.12.2013 Patenttitoimisto, hakemuksen seuranta 161.20

19.6.2014 Insinööritoimisto, 6 tuntia 520.80

6.11.2014 Patenttitoimisto, eurooppapatentin hakemus ja seuranta 3835.60

12.12.2014 Patenttitoimisto, esitutkintaraportti 111.60

19.5.2015 Patenttitoimisto, ilmoitus 4. vuosimaksusta

22.5.2015 Patenttitoimisto, patenttimaksu EP-toimistolle 790.80

22.1.2016 Patenttitoimisto, tutustuminen lausuntoon 279.00

3.2.2016 Patenttitoimisto, ilmoitus 5. vuosimaksusta

5.4.2016 Patenttitoimisto, patenttimaksu EP-toimistolle 1030.80

7.7.2016 Patenttitoimisto, välipäätökseen perehtyminen ym. 582.80

1.1.2017 Patenttitoimisto, asiakirjaan perehtyminen ja raportointi 235.60

6.2.2017 Patenttitoimisto, ilmoitus 6. vuosimaksusta

24.3.2017 Patenttitoimisto, patenttimaksu EP-toimistolle 1273.20

24.3.2017 Patenttitoimisto, käännöksiä ym. EP-toimistolle 2132.70

2.6.2017 Patenttitoimisto, patentin myöntämisen raportointi ym. 186.00

30.11.2017 Saksaan suoraan, 6. patentin vuosimaksu 180.00

30.11.2018 Saksaan suoraan, 7. patentin vuosimaksu 230.00

2.12.2019 Saksaan suotaan, 8. patentin vuosimaksu 290.00

Maksut yhteensä: 21431.15

Toimenpiteet eurooppapatentin myöntämisen jälkeen

Olettaisi, että asia on jotakuinkin päätöksessä, kun patentti on myönnetty.

Olin tähän asti uskossa, että eurooppapatentti on voimassa yhdellä patentin vuosimaksulla kaikkiin niihin 38 valtioon, jotka patentti kattaa. Näin ei ole, vaan pitää rekisteröidä erikseen ne valtiot, joissa patentin haluaa olla voimassa. Kolmen kuukauden sisällä patentin myöntämispäivästä pitäisi päättää, mihin valtioihin patentin haluaa rekisteröidä ja tästä edelleen nämä valtiot alkavat periä vuosimaksuja.

Patenttia hoitanut patenttitoimisto antoi ymmärtää, että he voisivat saattaa puolestani patentit voimaan valitsemissani maissa. Tieto heille pitää olla 27.6.2017 mennessä eli noin reilun kuukauden kuluttua siitä, kun tieto patentin myöntämisestä oli tullut. Rekisteröinti tulisi maksamaan halvimmissa maissa 500 – 1000 €/maa ja kalleimmissa 1000 – 2000 €/maa eli maat, joihin tarvittaisiin käännökset heidän kielelleen. Patentti oli jo käännetty englanniksi, saksaksi ja ranskaksi.

Oltiin yhteydessä Patentti- ja rekisterihallitukseen mm. siitä, paljonko rekisteröitävien maiden vuosimaksut ovat? Suoraa vastausta ei saatu, mutta luvattiin selvittää asiaa. Selvisi, että vuosimaksut olisivat Suomen patenttien luokkaa eli alle 250 € /vuosi.

Keskustelussa kävi myös ilmi, että on olemassa Lontoon sopimus, joka koskee Suomessa voimaan saatettuja eurooppapatentteja, jotka on myönnetty Euroopan patenttitoimistossa 1.11.2011 jälkeen. Tämä tarkoittaa, että sitä kautta patentin haltijalta peritään eri maiden vuosimaksut.

Näitä vuosimaksuja rupesi tulemaan. 18.5.2017 Irlanti 134 €, 14.9.2017 Iso-Britannia 90.00 £ ja 30.11.2017 Saksa 130 €. Olen hoitanut patenttimaksut ainoastaan Saksaan, jossa patentti on edelleen voimassa.

Patentti on voimassa 20 vuotta ja vuosimaksut nousevat patentin vanhetessa. 2.12.2019 Saksan kahdeksas vuosimaksu oli 240 € ja viivästymismaksu 50 €. Jos hoitaisin maksun oma-aloitteisesti ajallaan, säästäisin 50 €.

Olen tutkinut asioita ja antanut itseni ymmärtää, että jos patenttimaksujen määräaikoja ei ole noudattanut ja maksuja ei ole maksanut, silti niin Suomen kuin eurooppapatentinkin voi saattaa voimaan määrätyn ajan puitteissa jälkikäteen maksamalla jonkinlaisen sakkomaksun.

Edellä esiteyt asiat koskee eurooppapatenttia N:o 2855299 Menetelmä ja laite lieriömäisten kappaleiden käsittelemiseksi.

Lopuksi

Halusin kirjoittaa tämän asian auki, koska tiedän, ettei monellakaan kansalaisella tai päättäjällä ole tietoa, miten innovaatio etenee byrokratian rattaissa ja mitä se maksaa.

Minulle tämä maksoi kahden vuoden eläkkeen, enkä ole kovinkaan katkera, vaikka en saanutkaan patenttiani kaupallistettua. Mutta jos tämä auttaa keksijäporukkaa ymmärtämään, ettei kannata lähteä patentoimaan, ennen kuin tietää, että patentti varmasti hyödynnetään. Mikäli itse ei halua keksintöään patentoida ja haluaa, ettei kukaan muukaan saa sitä patentoitua, pitää keksintö tehdä julkiseksi tai hakea itse patenttia ja keskeyttää patentin hakeminen sen jälkeen.

Paras kokemukseni tässä revohkassa on, että maailman suurin logistiikan alalla toimiva konserni on ollut kiinnostunut menetelmästäni ja tutkinut Suomen Seutulassa keksintöni prototyypin kaksi kertaa ja ottanut sen Englantiin arvioitavaksi. Jos minulla olisi ollut tiedossa yritys, joka olisi pystynyt vastaamaan heidän toiveisiinsa, tämä hanke olisi mahdollisesti ruvennut etenemään.

Oman käsitykseni mukaan patentin hakeminen on oma ammattialansa ja vaatii niin paljon erilaista tietoa, että keksijän on parempi jättää patentin laatiminen alansa asiantuntijalle.

Maaliskuussa 2014 kirjoitin edellisen kerran otsikolla "Näinkö yhteiskunta pitää huolta keksijöistään?" Tuli taas aika vähän sohia yhteiskunnan rattaita. Viitaten edellä kertomaani, miksei yhteiskunta ja etenkin media voisi pitää yllä sellaista asennetta, että täällä Suomessa arvostetaan myös innovaatioita ja niiden tekijöitä. Ihan nimellä voisi kertoa, mitä he ovat saaneet aikaan ja jopa ansainneetkin.

Isoa asenteen muutosta yhteiskunnalta vaatien

Katso video Ahti Rissasen tähän patenttiin liittyvistä keksinnöistä (tynnyrin- ja teollisen kaasupullon käsittelylaitteet):