Mielipiteet

Lukijan mielipide: EU:n on löydettävä keino tukea Suomen rajamaakuntia

Putinin julma sota on aiheuttanut tuhoa ja kärsimyksiä Ukrainassa ja sen naapurimaissa. EU on tukenut näitä maita eri tavoin.

Sota on aiheuttanut erityisesti taloudellisia ongelmia myös Venäjän rajanaapureissa, etenkin Suomessa sekä Virossa, Latviassa ja Liettuassa.

Muiden kielteisten vaikutusten ohessa merkitystä on myös sillä, että Interreg-yhteistyö jouduttiin lopettamaan Venäjän raja-alueilla. Lopettaminen oli oikea ja välttämätön ratkaisu.

Interreg-ohjelmat ovat EU:n aluekehityksen yksi tärkeä väline.

Interregin ulkorajaohjelmien erityinen tehtävä on poistaa jäsenmaan ja sen naapurina olevan ei-EU-maan raja-alueilla tunnistettavia ongelmia, edistää yhteistyötä ja kehitystä.

EU:n jäsenmaista Suomella on eniten ulkorajaa Venäjän kanssa, yhteensä 1344 kilometriä.

Vuodesta 1995 lähtien Interreg-ohjelman periaattein ja voimavaroin rajat ylittävää yhteistyötä on kyetty lisäämään tavalla, joka on hyödyttänyt alueiden taloudellista kehitystä sekä Suomen että Venäjän puolella.

Toimet ovat osaltaan taanneet myös rajanylitystoimintojen joustavuuden ja tuoneet turvallisuutta EU:n ulkorajalle.

EU oli osoittanut Suomen ja Venäjän raja-alueiden kehittämiseen noin 110 miljoonaa euroa vuonna 2021 alkaneella ohjelmakaudella, siis ennen sodan alkua.

Suomen kannalta paras ratkaisu olisi ollut, että kaikki raja-alueen kehitystyöhön kaavaillut varat voitaisiin käyttää alueella ohjelmoimalla ne uudestaan.

Tämä ei kuitenkaan ollut komission näkemyksen mukaan mahdollista. Niinpä voimavarat on nyt tarkoitus käyttää alueen hyväksi muiden ohjelmien sateenvarjon alla.

Tämä ratkaisu ei ole riittävä.

Kehotamme EU:ta löytämään keinon osoittaa unionin yhteisistä voimavaroista tukea Venäjän rajanaapureina olevien rajamaakuntien tarpeisiin ja ilmaisemaan solidaarisuuttaan näitä raja-alueita kohtaan.

Näin EU on toiminut aikaisemminkin, kun jäsenmaata tai sen alueita on kohdannut alueesta itsestään riippumaton ja odottamaton menetys tai katastrofi.

Tämä on EU:n keskeinen arvo, kuten nähtiin brexitin jälkeen, kun jäsenvaltioita autettiin lieventämään Iso-Britannian eron aiheuttamia ongelmia.

Ehdotuksemme on ryhtyä toimenpiteisiin Venäjän raja-alueiden EU:n puoleisten maakuntien tukemiseksi, lievittää niille sodasta koituneita erityisiä ongelmia.“

Euroopan parlamentin aluekehitysvaliokunta vieraili Lapissa helmikuussa 2023.

Vierailun aikana delegaatio sai perusteellista tietoa Suomen raja-alueiden tilanteesta.

Tulimme vakuuttuneiksi menetyksistä ja tarpeesta lievittää sodan vaikutuksia myös EU:n voimavaroin eli osoittaa solidaarisuutta näitä alueita kohtaan.

Tämä on aluepolitiikan perimmäinen tarkoitus sekä koko Euroopan unionin tehtävä.

Ehdotuksemme on ryhtyä toimenpiteisiin Venäjän raja-alueiden EU:n puoleisten maakuntien tukemiseksi, lievittää niille sodasta koituneita erityisiä ongelmia.

Toivomme, että Euroopan komissio tekee tarvittavia järjestelyjä monivuotisen rahoituskehyksen puolivälin tarkastelun yhteydessä sekä tulevan ohjelmakauden suunnittelussa.

EU:n koheesiopolitiikka koskee kaikkia 27 jäsenvaltiota. EU:n on ilmaistava solidaarisuutta niitä kaikkia kohtaan.

Younous Omarjee

Europarlamentin jäsen (GUE/NGL, Europarlamentin vasemmisto),

Aluekehitysvaliokunnan pj.

Mauri Pekkarinen

Europarlamentin jäsen (kesk./keskustaliberaali Renew-ryhmä)

Aluekehitysvaliokunnan vpj.