Mielipiteet

Lukijan mielipide: Julkisia sosiaali- ja terveyspalveluita on vahvistettava

Tänä vuonna hyvinvointialueiden alijäämän arvioidaan olevan koko valtakunnan tasolla kaikkiaan 1,2 miljardia euroa.

Valtio ohjaa hyvinvointialueita kattamaan syntyneet alijäämät kolmessa vuodessa, jonka vuoksi hyvinvointialueilla suunnitellaan massiivisia leikkauksia.

Nämä leikkaukset aiheuttaisivat toteutuessaan peruuttamatonta vahinkoa suomalaisille sosiaali- ja terveydenhuollon palveluille, erityisesti lähipalveluille.

Ehkäisevien palveluiden leikkaaminen aiheuttaa väistämättä kalliiden kustannusten lisääntymistä esimerkiksi erikoissairaanhoidossa, lastensuojelussa ja ikäihmisten palveluissa.

Yksi syy menojen ennakoitua voimakkaampaan kasvuun on hyvinvointialueiden ostopalveluiden kalleus ja ostopalvelusopimusten hintojen nousu.”

Pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitusohjelmassa linjataan 1,4, miljardin suuruiset säästöt hyvinvointialueiden rahoitustason nousua leikkaamalla.

Rahoituksen raju leikkaus tilanteessa, jossa hyvinvointialueet kamppailevat suurten alijäämien kanssa, ihmisten palvelutarpeet ikääntymisen myötä lisääntyvät ja yleinen kustannustaso nousee oletettu enemmän, on mahdoton yhtälö, joka uhkaa sysätä alueet kriisiin.

Yksi syy menojen ennakoitua voimakkaampaan kasvuun on hyvinvointialueiden ostopalveluiden kalleus ja ostopalvelusopimusten hintojen nousu.

Esimerkiksi monissa sosiaalihuollon palveluissa, kuten vanhuspalveluissa, lastensuojelun sijaishuollossa ja päihdehuollossa, on ulkoa ostettujen palvelujen osuus jo niin suuri, etteivät hyvinvointialueet tosiasiallisesti hallitse palveluiden hinnan kehitystä.

Myös vuokratyövoiman käyttö erityisesti lääkäreiden osalta on luonut hyvinvointialueille taloudellisen Moolokin kidan.”

Pohjoisten hyvinvointialueiden on niin omassa toiminnassaan, kuin keskinäisessä hyvässä yhteistyössä, pystyttävä kasvattamaan omaa julkista tuotantoa edellä mainituissa palveluissa.

Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi hyvinvointialueen omia vanhusten hoivakoteja, omia lastenkoteja sekä omaa päihdehuollon laitoshoitoa.

Vain näin pystytään saamaan palveluketjut toimiviksi asiakkaiden näkökulmasta, saamaan menojen kasvu kuriin ja saavuttamaan terveelle pohjalle rakentuva suhde markkinaehtoisiin toimijoihin.

Myös vuokratyövoiman käyttö erityisesti lääkäreiden osalta on luonut hyvinvointialueille taloudellisen Moolokin kidan, joka paitsi rapauttaa hyvinvointialueiden taloutta niin myös asukkaiden palvelupolun toimivuutta.

Ongelman ratkaisemiseksi tarvitaan valtakunnallista ohjausta, jolla asetetaan enimmäismäärä vuokratyövoiman käytölle, jonka lisäksi erilaisia kattohintamekanismeja tulee selvittää.

Miikka Kortelainen,

Kainuun aluehallituksen jäsen (vas.)

Merja Kyllönen,

Kainuun aluehallituksen jäsen (vas.)

Aki Räisänen,

Kainuun aluehallituksen jäsen (vas.)

Pertti Hemminki,

Lapin aluehallituksen jäsen (vas.)

Piia Kilpeläinen-Tuoma,

Lapin aluehallituksen jäsen (vas.)

Reijo Viitala,

Lapin aluevaltuuston II varapuheenjohtaja (vas.)

Anne Huotari,

Pohjois-Pohjanmaan aluehallituksen jäsen (vas.)

Olli Kohonen,

Pohjois- Pohjanmaan aluevaltuuston III varapuheenjohtaja (vas.)