Mielipiteet

Lukijan mielipide: Kylmän sodan Suomi

TV:ssä on esitetty kylmän sodan Suomea kuvaava sarja, juontajana Jari Tervo , käsikirjoittajana kirjailija Marjo Vilkko . Sarja kertoo sodan jälkeisestä Suomesta 1990-luvulle. Kahdeksanosainen sarja näytettiin parhaaseen katseluaikaan joulunpyhien välissä; haluttiin muokata niiden mielipiteitä, jotka eivät muista tai tunne tuota historian aikaa.

Itselläni on selkeät muistikuvat 1970-luvulta lähtien. Lähihistoria on myös tutkimusten kautta tullut läpi käytyä.

Mielestäni ohjelma on hämmästyttävän yksipuolinen. Lisäksi siinä vilisee virheitä tullen mennen. Tyylilajiksi on valittu julistaminen ja paatos kaikkitietävään sävyyn. Punaisena lankana sarjassa kulkee koko sodan jälkeisen ajan ulkopolitiikan mollaaminen käyttämällä räikeitä ilmaisuja, kuten kansaan kohdistunutta muka "valehtelua". Raskaan tuomion saavat Paasikivi , Kekkonen ja Koivisto .

Tarkoituksena on selvästi revanssihengessä nostaa niitä, jotka Kekkosen aikana olivat äärioikeistolaisine mielipiteineen paitsiossa, kuten Tuure Junnila, Georg C. Ehrnrooth ja Kullervo Rainio . Ainoa nykypoliitikko, jota haastatellaan, on Ben Zyskowicz (kok.). Nato häämöttää auvoisessa tulevaisuudessa. Historian "asiantuntijoina" käytetään muun muassa kirjailija Sofi Oksasta . Parille historiantutkijalle annetaan muodolliset puheenvuorot.

Sarjan vastakkainasettelu on mustavalkoinen, "vapaa länsi" ja "idän kommunistinen diktatuuri". Lännen syntejä ei käsitellä, esimerkiksi Vietnamin sotaa, läntisiä diktatuureja, rotusortoa tai esimerkiksi Chilen vallankaappausta 1973. Taistolaisuus nostetaan suureen rooliin, vaikka tuo aika oli lyhyt 1970-luvun kulttuuriradikalismin ilmentymä eikä kylmän sodan poliittista linjaa kuvaavana ajanjaksona.

Mielenkiintoista olisi nähdä, minkälaisen vaihtoehdon Tervo ja kumppanit olisivat osoittaneet sodan jälkeiselle Suomelle? Olisiko Paasikiven pitänyt kieltäytyä YYA-sopimuksesta? Mitä sen jälkeen olisi seurannut?

Olisiko Suomen ja Neuvostoliiton suhteissa pitänyt jatkaa samaa kyräilyn ja vihanpidon politiikkaa, mitä maassamme harjoitettiin 1930-luvulla? Oliko Kekkonen väärässä, kun hän ajoi rohkeasti Euroopan liennytyspolitiikkaa ja saatiin aikaiseksi ETYK vuonna 1975?

Olivatko suomalaisten kohtalot kovinkaan onnettomat kylmän sodan aikana? Suomea rakennettiin vauhdilla. Elintaso nousi tasaisesti, kauppa Neuvostoliiton kanssa työllisti satoja tuhansia suomalaisia. Rakennusprojektit itänaapurissa työllistivät muun muassa Kostamuksessa tuhansia kainuulaisia.

Suomalaista hyvinvointivaltiota rakennettiin määrätietoisesti; lapsilisät, kansaneläkkeet, työttömyysturva ja terveydenhuollon uudistus, peruskoulu-uudistus, yliopistojen ja korkeakoulujen perustamiset eri puolille Suomea. Näitä uudistuksia tehtiin kansanrintamahallitusten, joissa koko vasemmisto oli vahvasti mukana, aikana. Maamme poliittisia toimintavapauksia lisättiin ja demokratian instituutioita vahvistettiin. Yhteyksiä länteen myös lisättiin.

Kylmän sodan Suomi on havaintoesimerkki tutkivan journalismin katoamisesta myös verorahoilla ylläpidettävässä Ylessä. Monipuolinen analyysi korvataan yksipuolisella julistuksella ja unohdetaan tulkinnat eri toimijoiden näkökulmasta. Se on katsojan älykkyyden aliarvioimista.

Paavo Keränen

Kajaani