Mielipiteet

Lukijan mielipide: Metsähallitus vastaa

Marjatta Kurvinen kirjoitti kolumnissaan muun muassa Metsähallituksen Rautavaaran jatkuvan kasvatuksen havaintoalueesta sekä havaintoalueiden valintaperusteista yleisesti (Kainuun Sanomat 30.3.2023).

Jatkuvan kasvatuksen havaintoalueet perustettiin vuonna 2019 valtion metsiin Rautavaaralle, Suomussalmelle ja Savukoskelle.

Alueet valittiin siten, että ne edustavat rakenteeltaan ja kasvupaikkajakaumaltaan tavanomaisia valtion talouskäytössä olevia metsiä.

Alueilla on puuntuotannon lisäksi myös muita tärkeitä maankäyttömuotoja kuten esimerkiksi virkistys- ja matkailukäyttöä, poronhoitoa sekä maisema-arvoja.

Erittäin tärkeä valintaan vaikuttava tekijä oli alueiden koko: kunkin alueen koko oli 5 000 hehtaaria, jolloin on mahdollista saada laajan alueen maisematason tutkimustietoa ja käytännön kokemusta jatkuvapeitteisistä hakkutavoista.

Jatkuvan kasvatuksen empiiristä tutkimusta ei oltu Suomessa aiemmin tehty näin laajoilla yhtenäisillä alueilla.

Kaikilla havaintoalueilla on pitkä metsätaloushistoria.

Esimerkiksi Rautavaaran metsät ovat olleet aktiivisen metsänkäsittelyn piirissä pitkään sisältäen runsaasti taimikoita, nuoria kasvatusmetsiä ja ojitettuja soita.

Rautavaara valittiin havaintoalueen sijoituspaikaksi, koska Metsähallitus halusi tukea Metsä-Kartanon nuorisokeskuksen toimintaa sekä Pumpulikirkon Natura-alueen tavoitteita.

Asia esiteltiin 2019 Metsäkartanon nuorisokeskuksen toimitusjohtajalle ja hallitukselle, jotka pitivät havaintoalueen perustamista hyvänä asiana. Kansallispuiston laajentamisesta ei tuolloin puhuttu.

Etsimme kompromissia, jossa kansallispuisto voisi laajentua ja havaintoalueen toiminta jatkua. Esittämämme kompromissi ei kuitenkaan edennyt poliittiseen valmisteluun.“

Ministeri Krista Mikkosen vieraillessa Metsä-Kartanolla syyskuussa 2020 Metsähallituksesta esitettiin huoli siitä, että kansallispuiston laajennus on ristiriidassa jatkuvan kasvatuksen havaintoalueen kanssa.

Metsähallitukselle olisi ollut tärkeää jatkuvan kasvatuksen havaintoalueen säilyminen, koska mm. omistajapoliittiset tavoitteet edellyttävät meiltä jatkuvan kasvatuksen lisäämistä.

Etsimme kompromissia, jossa kansallispuisto voisi laajentua ja havaintoalueen toiminta jatkua. Tästä kävimme keskusteluja alueen toimijoiden kanssa. Esittämämme kompromissi ei kuitenkaan edennyt poliittiseen valmisteluun.

Rautavaaran tutkimustoiminta havaintoalueella loppuu, koska alueen koko olisi pienentynyt 5 000 hehtaarista 3 700 hehtaariin. Alueen 18 kestokoealasta yhdeksän olisi jäänyt laajennuksen alle.

Havaintoalueiden kokeista ja toiminnasta on viestitty niiden perustamisesta lähtien niin sidosryhmille, medialle kuin some-yleisöille.

Myös Rautavaaran tutkimustoiminnan loppumisesta ja tähän saakka tehdyistä kokeista tullaan tiedottamaan kevään aikana.

Kirjoittaja on metsienkäyttö- ja suunnittelujohtaja Metsähallitus Metsätalous Oy:ssä.