Mielipiteet

Lukijan mielipide: Mihin kaivoksia tarvitaan?

Kaivosteollisuus on Kainuulle mahdollisuus, kaivokset tuovat työtä ja toimeentuloa ja vahvistavat aluetaloutta. Mondo Minerals on nykyään Elementis Minerals, Talvivaara on vaihtunut Terrafameksi ja Sotkamon Hopeakaivos aloitti tuotannon maaliskuussa 2019.

Kaivosten tuottamia metalleja tarvitaan tulevaisuudessa nykyiseen verrattuna moninkertaisia määriä uusiutuvan energian ja vihreän teknologian rakentamiseen. Tämä koskee erityisesti metalleja koboltti, litium, grafiitti, nikkeli, kupari, kulta, hopea, platinametallit ja harvinaiset maametallit.

Suomessa on tuotantoa tai eri kehitysvaiheissa olevia kaivosprojekteja kaikkien näiden osalta.

Vuonna 2021 Suomessa oli toiminnassa kymmenen metallimalmikaivosta ja 26 teollisuusmineraalikaivosta. Metallimalmikaivoksista Outokumpu Oyj:n Kemin kromikaivos ja Terrafamen akkumetallikaivos Sotkamossa ovat pääosin kotimaisessa omistuksessa.

Metallimalmirikasteita tuotiin Suomeen vuonna 2021 yhteensä viisi miljoonaa tonnia ja niitä vietiin noin 0,3 miljoonaa tonnia. Kaukana olemme omavaraisuudesta. Suomesta ei juuri löydy pääomia. Ulkomaiset kaivosyhtiöt investoivat vuosittain noin 60 miljoonaa euroa riskirahaa malmitutkimuksiin ja esiintymien kehittämiseen.

Suomen Malmijalostus Oy (SMJ) hallinnoi Terrafamen omistusta. SMJ on lisäksi Kaustiselle rakenteilla olevan litium-tuottajan Keliberin osaomistaja ja omistaa Itä-Lapissa sijaitsevan Soklin esiintymän, jossa on fosfaattia ja harvinaisia maametalleja.

Uusi kaivoslaki on tulossa. Kunnan kaavoitus- ja päätäntävalta tuo epävarmuutta – kanta voi vaihtua neljän vuoden välein vaalien johdosta.

Malminetsintäluvan jatkamisen suostumustarkastelu 10 vuoden tutkimusten jälkeen luo keinottelun paikan. Esiintymän tutkimusvaihe kestää useita vuosia ja löydöstä kaivoksen avaamiseen menee helposti yli kymmenen vuotta.

Sotkamon hopeaesiintymä, jonka löysimme vuonna 1980 avattiin tuotantoon vuonna 2019. Soklin vuonna 1967 löydetty esiintymä on edelleen aktiivinen tutkimuskohde.

Kaivoslupaa varten vaaditaan yva, jossa ympäristövaikutukset pyritään ennakoimaan ja varautumaan niihin vahinkojen välttämiseksi. Kaivosluvan saannin jälkeen tarkentuvat toimintaan, prosesseihin, tuotteisiin ja päästöihin liittyvät seikat, joita tarvitaan vesitalous- ja ympäristöluvan hakemisessa.

Ympäristölupaan liittyen täytyy laatia viranomaisten hyväksyttäväksi päästöjen tarkkailuohjelma, jätehuolto- ja sulkemissuunnitelmat sekä asettaa vakuudet lopetus- ja jälkihoitotoimenpiteitä varten.

Teollisuusmineraalien käyttäjille tärkeää on tuotteen tasalaatuisuus ja varmuus pitkäaikaisesta toimituskyvystä. Sotkamon Korholanmäellä talkkia on tuotettu vuodesta 1968 lähtien. Tuotanto alkuperäisestä Lahnaslammen kaivoksesta päättyi vuonna 2010. Tuotantoa jatkamaan avattiin vuonna 2006 Uutelan ja vuonna 2010 Punasuon kaivokset. Nykyinen toimija on Elementis Minerals B.V. Suomen sivuliike.

Kaivosteollisuudella on parannettavaa avoimuudessa ja menetelmissäkin. Ympäristöasioiden huomioinnin ja sidosryhmäyhteistyön erityisesti paikallisten toimijoiden kanssa on syytä olla ykkösprioriteetti jo malminetsintävaiheesta lähtien. Lupahakemusten valmistelu täytyy tehdä perusteellisesti ja ennakkokeskustelut viranomaisten kanssa on syytä käydä ja tehdä heidän ehdottamansa muutokset.

Ilkka Tuokko

eläkeläisgeologi

Sotkamo