Mielipiteet

Lukijan mielipide: Miten olisi KaVo 3.0?

Luin uutisen Kainuun Voiman tulevaisuuden näkymistä (KS 28.12.23). Piippu nurin ja tilalle trendikkäämmät energiaratkaisut.

KaVo:n hallituksen puheenjohtaja Eero Suutari (kok.) perusteli laitoksen purkamista hyvinkin järkiperusteisesti: liian suuri nykytarpeisiin ja käyttökulut kalliit muihin käytettävissä oleviin ratkaisuihin verrattuna.

Mutta jospa asiaa katsottaisiin hieman erilaisella lähestymistavalla, ja KaVo päivitettäisiin nykyaikaiseksi monipolttoainelauhdelämpövoimalaksi.

Siinä voitaisiin kustannustehokkaasti polttaa lähes kaikkea palavaa ja esimerkiksi oikeasti ongelmalliselle kierrätysmuoville olisi kokonaisuuden kannalta ympäristöä ehkä vähiten kuormittava ratkaisu. CO2 ja muut kasvihuonekaasut ovat pakollinen paha.

Jotakin asiaa voidaan viherpestä, mutta kasvihuonekaasut ovat sellaisia kavereita, että yleensä ongelma ei katoa, vaan siirtyy toisaalle.

Nykyaikaisella paloprosessin ohjauksella ja savunkaasujen jälkikäsittelylaitteistolla pystytään päästöt kuitenkin pitämään kurissa.

Varman ja kohtuuhintaisen energian olemassaolo on Suomessa yhtä tärkeä kuin veden saanti Afrikassa. Tunti 30 asteen pakkasessa tappaa varmemmin kuin tunti ilman vettä.

Tällaisella kokonaisenergiastrategialla KaVo tuottaisi lämmityskaudella vakioteholla energiaa kauko- ja sähköverkkoon. Tämä teho olisi sellaisella tasolla, että järjestelmä on hyvällä hyötysuhteella, ja säädettävissä ilman erikoistoimenpiteitä.

Tämä vaatisi kaukolämmön paluujäähdytyksen esimerkiksi Parkinniemen ja Vimpelinlaakson maaperään. Sillä saataisiin puutarhoille ja urheilukentille oiva alusta.

Voisipa jotakin kohtaa Raatihuoneen alueeltakin lämmittää, kuten Jyväskylässä kävelykatua.

"Jäte-energialla" parannettaisiin vihannestuotannon omavaraisuuden kannattavuutta ja Vimpelissä kansanterveyttä, ainakin teoriassa. Saatettaisiin jokunen lonkkamurtumakin väistettyä.

Kavon sijainti ja omistussuhteet mahdollistaisivat erinomaisesti lauhdesähkötuotannon koko lämmityskaudelle Kajaanissa.

Tilanteessa, jossa sähköenergiaa ei verkkoon mahtuisi – siis tarkoitan tätä meille pöljille tehtyä energian hinnoittelumallia, jossa samasta työstä voikin joutua maksamaan – käytettäisiin niitä KaVon korvaaviksi aiottuja sähkökattiloita.

Mutta niihin varastoitava energian määrä olisi tunteja, ei päiviä. Samoin sähkökattiloiden energian antokyky: tunteja, ei päiviä. Varsin helposti syntyy tilanne, ettei sähkökattilaan ole sähköä saatavilla tai se on liian kallista.

Kavon sijainti ja omistussuhteet mahdollistaisivat erinomaisesti lauhdesähkötuotannon koko lämmityskaudelle Kajaanissa. Kattilalle on saatava järjestettyä taloudellisesti kannattava vakiominimikuorma.

Jos sähköverkossa olisi ylituotantoa, ylijäämä ajettaisiin Koivukoski 3 tunnelivoimalaan siten, että se pumppaisi vettä Oulujärvestä Nuasjärveen. Tämä vaatii kehitystyötä, mutta sen jälkeen Kajaani olisi valtakunnan tasolla merkittävä nopean säätövoiman tuottaja.

Joka tapauksessa paljon yksinkertaisempaa ja kustannustehokkaampaa kuin esimerkiksi vihreän vedyn tuottaminen.

Sehän ei auta pakkasessa, että kohta alkaa tuulemaan.

On harmillista seurata valtakunnan medioissa esiintyviä kaikenmaailman panelisteja, jotka ovat teoriatason tietäjiä vailla käytännön kokemusta.

Miksihän sinne asiantuntiapaneeleihin/-raateihin ei otetta oikeasti henkilöitä, jotka elävät nykyhetkessä energiatuotannon haasteiden kanssa. Uskon, että esimerkiksi Kimmo Keinäseltä saattaisi löytyä tuollaista reaalitietoa.

Sehän ei auta pakkasessa, että kohta alkaa tuulemaan.

Tällainen KaVo 3.0 hanke vaatisi yhteisen, paikallisen näkemyksen ja sitä ajamaan sellaiset politikot, jotka ajavat Suomen etua ihan oikeesti.

Se olisi arvovalinta Suomessa pärjäämisen puolesta.

Kimmo Kurkinen

ex-kainuulainen