Mielipiteet
Lukijan mielipide: Pedot ja suurpedot
Aikaa on vierähtänyt yli 60 vuotta, kun aloitin metsästyksen ja eränkäynnin. Minua on metsästyksen ohella kiinnostanut kaikki metsän eläimiin ja luontoon liittyvät asiat.
Mielenkiintoisin asia, jonka olen päässyt näkemään, on esimerkiksi, kun jänis syö ulosteen suoraan peräaukosta, näin ruoka pureskellaan kahteen kertaan, tehokasta energiankäyttöä.
Hirvieläinten ruokinta on ollut mielenkiintoista puuhaa. Ruokintapaikalla saa seurata läheltä kiima ym. käyttäytymiseen liittyviä asioita. Myös houkuttelun ja kutsut opettelin ja onnistuin houkuttelemaan hirviä luokseni. Mona yötä vietin riistapellon laidalla kyttäyskojussa, seuraten riistan yöelämää.
Pedot eivät hallinneet riistan kasvua ja elämää. Sudesta, ahmasta ja ketusta maksettiin tapporahaa, siitä huolimatta petoja oli sopiva määrä. Tänä päivänä pedot hallitsevat metsän elämää, vaikeuttavat metsästystä monin tavoin. Samoin elinkeinot, kuten karjankasvatus ja poronhoito ovat ahdingossa.
Hirviporukka, jossa olen mukana, on saanut kokea lupamäärien pienenemisen susimäärän kasvaessa. Aikaisemmin 6-8 pyyntilupaa, nyt 1-1.
Moneen viikkoon ei ensimmäistäkään hirven jälkeä ole alueelta löytynyt, suden jälkiä joka päivä.
Onko tämä oikein? Mistä susille ruoka? Puhutaan metsien ja luonnon monimuotoisuudesta, toteutuuko se, jos joka puskassa on petoja, eikä mitään muuta.
Ilves on lihansyöjäpeto, metsästää yleensä yksin, ruokavalioon kuuluu pienriista. Tekee vuoden mittaan melkoisen loven linnun poikueissa ja jäniskannassa. Myös kauris on ilveksen saalislistalla. Metsästämällä kanta on pysynyt kohtuullisella tasolla.
Ahma, lihansyöjäpeto. Metsästää yleensä yksin, pahamaineinen tappaja. Tekee porotokassa pahaa jälkeä. Ahmakanta on pidettävä kurissa. Jos päästetään liian isoksi, saaliseläimet on pian syöty loppuun.
Karhu, kokonsa puolesta mahtava suurpeto. Ruokavalio on monipuolinen. Lihaakin syö, haaskat kelpaavat. Ruokavalioon kuuluvat marjat, muurahaiset, toukat, heinät. Metsästää yksin. Karhukanta pysyy kohtuullisena jokavuotisen metsästyksen ansiosta.
Susi, lihansyöjäpeto. Metsästää laumassa, mikä tekee siitä suurpedon, koska kaikki meidän luonnossa oleva riista kuuluu sen ruokavalioon. Iso susilauma tarvitsee saaliikseen pari hirveä viikossa, selvitäkseen ruuan puolesta.
Susien poikkeuslupia haetaan poronhoitoalueen ulkopuolella. Viranomainen myöntää vahinkoyksilön metsästyksen. Luvasta valitetaan, valituksen vuoksi lupaa ei käytetä. Kuka vastaa uusista vahingoista?
Mielestäni valittajan pitäisi vastata, koska on estänyt häirikön poiston. Kuhmolaiselle maatilalle haettiin lupaa useamman kerran. Valitusten vuoksi myönnettyjä lupia ei käytetty. Sitten myönnettiin lupa ja valitusta ei hyväksytty. Lupa käytettiin, sen jälkeen susivierailusta ei ole kuulunut mitään.
Poronhoitoalueella pitäisi poromiehille maksaa ahmasta ja sudesta tapporahaa, olisi ennaltaehkäisevä vaikutus petokorvauksien määrään.
Poronhoitoalueen ulkopuolella karjankasvattajalla ja koirien omistajilla pitäisi olla oikeus tappaa peto, jos omaisuutta on joutumassa petojen suuhun.
Kauan väitettiin, ettei Suomessa susi ole tappanut ihmistä. Nyt on selvinnyt, että 100 vuotta sitten isot susilaumat tappoivat satoja lapsia. Perustelu tuolle käytökselle on ollut ruuan puute.
Kun joltakin suden reviiriltä loppuu ruoka, mitä tapahtuu? Onko susilla reviiriltä muutto vai mikä? Jos susikantaa ei pidetä kohtuullisen pienenä, joudumme suden hävittämään tapporahan muodossa, kun muut keinot eivät riitä. Järki käteen ennen kuin on myöhäistä pyristellä.
Viljo Kyllönen
Kajaani