Mielipiteet

Lukijan mielipide: Quo vadis Puolanka, Kainuu ja tuulivoima?

Kainuussa on alkanut tuulivoimakaavan massiivinen toteutus – mutta millä hinnalla? Voimaloita markkinoidaan mielikuvilla luontoystävällisyydestä ja yhteiskunnallisesta välttämättömyydestä, mikä sataa tuulivoimayhtiöiden laariin. Mediailmasto hyväksyy vain yhden totuuden, kuten aikoinaan jokien valjastamisesta, soiden ojittamisesta ja avohakkauksista. Nyt ihmettelemme niitä jopa rikoksina luonnon monimuotoisuutta vastaan.

Uudet voimalat ovat 300 metriä korkeita jättiläisiä. 30 kilometrin säteellä esim. Puolangan Hietavaaran hankealueesta on 8 muuta, mikä sisältää toista sataa yksittäistä voimalaa. Jo nämä 9 tuulivoimalapuistoa aiheuttaa vaikutuksia, jotka ovat enemmän kuin osiensa summa.

Kainuun ely antoi Hietavaaran yva- ja kaavoitusprosessin alkuvaiheesta perustellusti kriittisen lausunnon, joka julkaistiin sittemmin myös kuntapäättäjille kivempi referaattiversio – oliko hyvä veli -verkosto asialla?

Kainuuseen tavoitellaan ainakin 330 tuulivoimalaa, mikä vaatinee lähes 50 000 hehtaaria, lisäksi voimalinja-alueet. Kainuun luonto ei kestä tätä. Äänisaasteella, välkehtimisellä, valoilla, lapojen liikkeellä ja teiden sekä perustusten rakentamisella on suuri häiritsevä ja pirstova vaikutus luontoon. Siihen mitä metsäyhtiöiltä ja metsähallitukselta on vielä jäljellä.

Raskaat perustukset on tarkoituskin jättää maahan, missä ne tulevat säilymään seuraavaan jääkauteen asti.

Hietavaaran alueella liikkuu luontodirektiivin lajeista muun muassa ilves, liito-orava, karhu, saukko ja susi. Puroista on tavattu uhanalaista raakkua, jopa lisääntyvää kantaa, kuten myös purotaimenta eli tonkoa. Alueella pesii majava ja sen kautta kulkee muun muassa metsähanhien muuttoparvia, ruuanhakumatkoillaan myös (meri)kotkia. Alueella liikkuu ahma, on hirven lisääntymisalueita ja kanalintujen soidinpaikkoja mukaan lukien uhanalainen riekko.

Kuka huolehtii eläinpakolaisista, kun jälleen kerran ihmisen suuri tarkoitus pyhittää keinot?

2000-luvun alussa metsäpeurat levittäytyivät alueen tuntumaan. Suomen peura (Rangifer t. fennicus) tulee voimaan Kainuussa entistä huonommin.

Entä mikä merkitys tuulimyllyillä on Ylä-Kainuun paliskuntien poronhoidolle?

Perustuslaki sisältää omaisuuden suojan: "Jokaisen omaisuus on turvattu." (2:§15)

Hietavaarasta 5 kilometrin säteellä on lähes 500 ympärivuotista tai vapaa-ajan asuntoa. Jälleenmyyntiarvo laskee ratkaisevasti, koska Kainuussa on suuren tarjonnan vuoksi ostajan markkinat.

Tämä koskee myös Paljakan luontomatkailuun liittyviä investointeja. Alueelta on tultu hakemaan hiljaisuutta ja koskematonta luontoa. Myös eräharrastukseen sekä -matkailuun hankkeet vaikuttavat taannuttavasti.

Tuulivoimalan käyttöikä on 20-30 vuotta. Jos maapohjaa hallitseva yhtiö ajetaan alas, on mahdollista, että tuulivoimaloiden purkaminen jää jätelain mukaisesti maanomistajan kontolle – viime kädessä kunnan vastuulle. Yritys voi myös päätyä ulkomaisiin käsiin ja tuoda alueelle venäläisen tai kiinalaisen toimijan.

Summa summarum, hanke merkitsee täysin ennakoitavaa tulonsiirtoa alueen kiinteistönomistajien kustannuksella tuulivoimayhtiölle ja kunnalle. Miten tämä kompensoidaan? Entä miten toteutetaan hankkeiden kokonaisvaikutusten arviointi?

Tuulivoimalat ovat hyvä energian lähde, mutta näin massiivisesti toteutettuna se on jatkoa Kainuun riistolle. Onko vuosisatoja kurmuutettu kainuulainen identiteetti vain tyytyväinen, kun saa edes tällaista huomiota?

Kuntalain mukaan kunnan ensisijainen tehtävä on edistää kuntalaisten hyvinvointia.

Markku Korteniemi

lehtori FL

Puolanka