Mielipiteet

Lukijan mielipide: Teatteri ei ole syypää johtajahaun ongelmiin

Eräät teatteria koskevat viimeaikaiset kirjoitukset herättävät tarpeen kommentoida muutamia harhaanjohtavia, julkisuudessa toistuneita väitteitä.

Juuri päättyneeseen teatterinjohtajan valintaprosessiin liittyen on toistuvasti väitetty, että kaupunginteatterin henkilökunta on käynnistänyt johtajavalinnan omin päin. Viimeksi noin kirjoitti sivistyslautakunnan puheenjohtaja Veli-Matti Karppinen mielipidekirjoituksissaan (Koti-Kajaani 20.4., KS 22.4.) Samoissa kirjoituksissa puheenjohtaja viittaa teatterin hallintopäällikkö-tuottajan Maria Tolosen aiempaan kirjoitukseen ( Kainuun Sanomat 4.2.), jossa valintaprosessia on avattu sen alusta lähtien. Tolosen kirjoituksesta saa selvän kuvan, että teatteri on asianmukaisesti ollut yhteydessä kaupungin hallintoon ja valintaprosessin suunnittelu on aloitettu yhteistyössä sivistysjohdon ja henkilöstöjohdon kanssa (25.2.2021 lähtien). Asioiden kulku ja hoito on ollut teatterin osalta läpinäkyvää ja avointa. Teatteri on tiedottanut johtajahaun vaiheista säännöllisesti sivistystoimialan johtoryhmässä keväällä ja syksyllä 2021. Johtoryhmän puheenjohtaja on sivistysjohtaja, ja sivistyslautakunnan puheenjohtajalla on kokouksissa läsnäolo- ja puheoikeus. Näin ollen sivistyslautakunnan näkemys, että heitä ei ole informoitu teatterinjohtajahausta, on perusteeton.

Miksi prosessi ei sitten ole edennyt kokonaisuudessaan selkeänä ja johdonmukaisena? Mieleen tulee useiden sijaisuuksien ja henkilövaihdosten vaikutus kaupungin hallinnossa yhtä aikaa teatterinjohtajahaun käynnistymisen kanssa. Vaikutuksensa lienee silläkin, että kuntavaalien siirryttyä kesäkuulle uusi sivistyslautakunta pääsi järjestäytymään vasta kesän lopulla. Teatteri ei tietenkään sivistystoimen kulttuuripalvelujen tulosyksikkönä vastaa päättäjien perehdyttämisestä. Näyttää siltä, että perehdytyksestä vastanneet tahot eivät ole riittävästi kiinnittäneet huomiota vireillä olleisiin asioihin. On joka tapauksessa kohtuutonta vierittää hakuprosessin ongelmat teatterin syyksi. Sivistyslautakunnan puheenjohtaja viitaa Ylen tuoreessa haastattelussa (21.4.) kaupungin hallintosääntömuutokseen, jonka mukaan johtajan hakuprosessin aloittaa sivistyslautakunta. Sääntömuutos astui voimaan 1.8.21, mutta hakuprosessi valmisteltiin jo edellisenä talvena yhteistyössä henkilöstö- ja sivistysjohdon kanssa. Mikään kaupungin virkamiestaho ei tuossa yhteydessä tuonut teatterin tietoon tulevaa sääntömuutosta, sen sijaan teatterin näkemys, että prosessin oikea-aikainen käynnistäminen turvaa teatterin tulevaa toimintaa, nähtiin perusteltuna. Ylen jutussa esitetyt tiedot jatkavat teatterin osoittamista kummallisena ja taitamattomana toimijana. Kun sama toistuu, on kysyttävä: miksi?

Toinen teatteria koskeva mielipide, joka julkisuudessa toistuu, on se, että "myös teatterin on osallistuttava täysimääräisesti" kaupunkikonsernia koskeviin sopeutustoimiin. Tässä on nähtävissä vanha ja paljastava taktiikka: Poliittisten irtopisteiden toivossa rinnastetaan koulujen ja päiväkotien lakkauttamistarve kulttuuripalveluihin. Jokainen päättäjä tietää hyvin, että perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen toiminnan supistamisiin on syynä syntyvyyden raju lasku, ei se, ettei opetusta olisi varaa järjestää. Kaupunginteatterin toiminta oli voimakkaiden säästötoimien kohteena koko 2010-luvun, ja kaupungin sopeuttamisohjelma vaikutti myös teatterin toimitilaratkaisuun, jolloin uusien, asianmukaisten teatteritilojen rakentamisesta luovuttiin ja tyydyttiin peruskorjaamaan kaupungin omistamat, suojellut rakennukset, joissa teatteri on toiminut tähänkin asti. Kaupunki sitoutui päätöksellään pitkäjänteisesti teatteriinsa, mikä mahdollistui hillitsemällä käyttömenojen kasvua. Teatteri sitoutui viemään peruskorjauksen osaltaan maaliin ja sopeuttamaan toimintansa niihin tiloihin, jotka sille näin osoitettiin.

Herättää ihmetystä, että teatteria koskevia, harhaanjohtavia mielipiteitä esittävät päättäjät eivät ole perehtyneet teatteria koskeviin päätöksiin ja prosesseihin tai eivät näe ristiriitaa siinä, että heidän julkiset kommenttinsa suorastaan vahingoittavat sivistystoimialan merkittävää kulttuuripalvelua.

Vuodesta 2020 lähtien teatteria on kurittanut globaali pandemia. Viimeisten vuosien katsojatilastot kertovat ahdingosta, johon koko esittävän taiteen ala yleisöineen on joutunut. Aiempien vuosien tilastot ja valtakunnalliset tutkimustulokset osoittavat, että teatteri on alueellaan vetovoimainen kulttuuripalvelu, joka on tärkeää säilyttää jo kaupungin maineen ja elinvoimankin vuoksi. Tässä tilanteessa teatteri tarvitsee ansaitsemaansa arvostusta. Kaiken ikäiset ihmiset teatterin toimialueella ovat oikeutettuja laadukkaan esittävän taiteen pariin. Se on myös valtiollisen rahoittajan, opetus- ja kulttuuriministeriön tahto. Sen soisi olevan myös kuntapäättäjien tavoite.

Helka-Maria Kinnunen

Kajaanin kaupunginteatteri – alueteatterin johtaja (30.9.2022 saakka)