Kotimaa

Metsästäjien epäillään houkutelleen karhuja lainvastaisesti ravinnolla esiin Kouvolassa

Kuva esittää kuulua karhunmetsästäjää, Martti Kitusta karhunpesällä. Karhua metsästettiin usein sen pesästä. Sinne sitä ei kuitenkaan surmattu, vaan se oli herätettävä esimerkiksi laulamalla. Oikean metsähengen nähtiin olevan niissä ”mehtuumiehissä”, jotka olivat osallistuneet kymmeniin karhunmetsästyksiin ja muutakin metsänviljaa ahkeraan pyytäneet. Heitä arvostettiin ja heistä kerrottiin tarinoita. Eräs kuuluisimmista on Virroilla asunut Martti Kitunen (1747 - 1833), josta Topelius kertoo Maamme-kirjassa. Kitusen sanotaan kaataneen 198 täysikasvuista karhua. Määrästä on kuitenkin erilaisia tietoja. Hurjimpien tarinoiden mukaan Kitunen olisi surmannut karhun puukolla ja ratsastanut karhulla. Myös Kuhmosta tunnettiin mainerikkaita karhunkaatajia, kuten Tuomas Haverinen ja Jussi Heikkinen. Kerran miesten ollessa metsällä, oli Heikkinen pudonnut karhunpesään. Karhu oli syöksynyt kinoksen alta miesten päälle. Erinäisten vaiheiden jälkeen saivat he kuitenkin pedon hengiltä. Sotkamosta tunnetaan muun muassa Lauri Korhonen, jonka tiedetään koituneen 40 karhun surmaksi.

Riistanhoitoyhdistyksen alueella järjestettiin poikkeusluvalla karhujahti, jonka aikana epäillään käytetyn ihmisen perustamaa ravintohoukutinta. Sen käyttö on metsästyslaissa kielletty.

Poliisi epäilee, että metsästäjät käyttivät metsästyslain vastaisia menetelmiä kahdessa viime syksyllä Kouvolassa järjestetyssä karhujahdissa.

Molemmat epäillyt rikokset tapahtuivat Valkealan-Kouvolan riistanhoitoyhdistyksen alueella.

Ensimmäinen epäillyistä rikoksista tapahtui elokuun 2022 viimeisinä päivinä. Riistanhoitoyhdistyksen alueella järjestettiin poikkeusluvalla karhujahti, jonka aikana epäillään käytetyn ihmisen perustamaa ravintohoukutinta. Sen käyttö on metsästyslaissa kielletty.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Esitutkinnassa kävi ilmi, että kaksi ihmistä aloitti karhun jäljestämisen myöhään illalla 30. elokuuta. He saivat havainnon ruokintapaikalla olevasta karhusta riistakameran kautta.

Jäljestäminen aloitettiin noin 1,5 tuntia karhun ruokintapaikkavierailun jälkeen. Aluksi karhua jäljestettiin kahden metsästäjän voimin yön yli. Aamulla mukaan liittyi lisää ihmisiä.

Elokuun viimeisen päivän aamuna karhulle pyydettiin ja myönnettiin pyyntilupa.

Kahta karhua ravintohoukuttimella jäljestänyttä metsästäjää epäillään metsästysrikoksesta. He ovat esitutkinnassa kiistäneet rikoksen.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Muita karhujahtiin osallistuneita ei epäillä rikoksesta. Heidän ei epäillä tienneen, että karhun jäljestys aloitettiin ruokintapaikalta.

Toinen epäilty metsästysrikos tapahtui saman riistanhoitoyhdistyksen alueella samalla viikolla.

Esitutkinnassa kävi ilmi, että Valkealassa sijainneesta riistakamerasta lähetettiin Riistakeskukselle sekä kahdelle paikalliselle metsästäjälle kuvia karhusta, joka oli 3. syyskuuta aamuyöllä useita tunteja ruokintapaikalla.

Toisen metsästäjän epäillään pyytäneen tuntemiaan metsästäjiä jäljestämään karhua aamulla sen jälkeen, kun karhu oli poistunut ruokintapaikalta.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Karhua jäljestettiin iltapäivään saakka, kunnes karhulle pyydettiin ja saatiin pyyntilupa. Sen jälkeen koolle kutsuttiin karhujahti. Karhu tapettiin noin 20 minuutin kuluttua jahdin koolle kutsumisesta ja pyyntiluvan saamisesta.

Karhun jäljestykseen osallistui jahdin alkuhetkillä viisi metsästäjää eri rooleissa. Heitä kaikkia epäillään törkeästä metsästysrikoksesta. Kaikki heistä kiistivät esitutkinnassa syyllistyneensä rikokseen.

Karhun ampunutta metsästäjää ei epäillä rikoksesta. Esitutkinnassa ei poliisin mukaan ilmennyt seikkoja, joiden perusteella hänen voitaisiin epäillä olleen tietoinen, että metsästyksessä käytettiin ravintohoukutinta.

Lisää aiheesta

Kommentoi Ilmoita asiavirheestä