Mielipiteet

Näkökulma: Haastava ja rankka mutta opettavainen korona-aika

Kirjoittajat Kajaanin ammattikorkeakoulusta: Tuula Rajander, FM, KM, opettaja, Niko Hannus, tradenomi ja Sampo Honkakoski, tradenomi

Kajaanin ammattikorkeakoulun tradenomiopiskelijat tutkivat teemahaastatteluilla korona-ajan vaikutuksia kuudessa Kajaanissa toimivassa taloushallintoalan yrityksessä. Odotetusti pandemia on vahvistanut yritysten riskienhallintaa. Tutkimuksen tulosten mukaan yritykset uskovat panostusten riskienhallintaan kuitenkin maksavan itsensä takaisin tulevaisuudessa.

Riskienhallinnalla yritykset pyrkivät välttämään haitallisia tapahtumia tai niiden seurauksia. Toisaalta se on myös uusien potentiaalisten mahdollisuuksien tunnistamista ja hyödyntämistä. Korona-aikana yritysten riskienhallinta on saanut eritystä merkitystä. Suurimmilla yrityksillä riskienhallintasuunnitelmat ovat olleet jo valmiiksi varsin tarkat, ja menossa olevaa tilannetta kuvailtiin niiden osalta lähinnä suunnitelmien testaamisena.

Suurin vaikutus yritysten riskienhallintaan olivat etätyöskentelyn tietoturvavaikutukset. Taloushallintoalan yrityksissä käsitellään asiakkaiden salassapidettäviä tietoja. Yritysten on siis tärkeää ottaa huomioon tietoturvariskit, kun henkilöstö työskentelee etävälinein kotoa. Tietoturvariskin etätöissä voivat muodostaa verkon kautta vuotaneiden tietojen lisäksi aivan jokapäiväiset toimet kotikonttorilla: vastauksissa nostettiin esille esimerkiksi se, että materiaalia ei tulosteta kotona ja puhelut hoidetaan tietoturvallisesti.

Etätöihin siirtyminen on vaikuttanut myös kohdeyritysten talouteen laitehankintojen kautta. Yritykset olivat joutuneet joko uusien laitehankintojen eteen tai suunniteltuja laitehankintoja oli jouduttu vauhdittamaan. Toisaalta vastauksissa todettiin, että etätyövalmiuden kasvattaminen helpottaa etätyötä myös koronanjälkeisenä aikana. Etätyön nähtiinkin jäävän pysyväksi käytänteeksi.

Taloushallintoyrityksissä ei kaikkea työtä voida vielä tehdä digitaalisesti. Useampi vastaajayritys kertoi, että niissä käsitellään edelleen paperimateriaalia, jolloin ei voida siirtyä kokonaan etätöihin. Myös esimerkiksi harjoittelijoiden ohjauksen vuoksi koettiin, että jonkun vakituisesta henkilöstöstä täytyy olla fyysisesti läsnä toimistolla.

Taloushallintoalan yritysten taloudellinen riski liittyy yleensä asiakasyritysten toimintaan. Jos asiakkaan toiminta supistuu, myös taloushallinnon palveluiden tarve supistuu ainakin jossakin määrin. Erityisesti tämä riski korostuu niissä taloushallinnon alan yrityksissä, joiden asiakaskunta muodostuu yhden tai muutaman toimialan yrityksistä. Jos taloushallinnon palveluja tuottava yritys on keskittynyt vaikkapa matkailu- ja ravitsemispalveluja tuottaviin asiakasyrityksiin, korona-aika on näkynyt myös palveluja tuottavan taloushallintoalan yrityksen kassassa. Riski ei konkretisoidu välttämättä välittömästi, mutta vaikuttaa pidemmällä aikavälillä esimerkiksi asiakasyritysten mahdollisten konkurssien kautta.

Korona-aika on vaikuttanut taloushallintoalan yritysten työtilanteeseen myös positiiviseen suuntaan. Digitalisaation ja tekoälyn hyödyntämisen myötä kirjanpitäjän rooli on tänä päivänä enemmän asiantuntija kuin perinteinen kirjanpitäjä. Korona-aika ja sen aiheuttamat poikkeustilanteet asiakasyrityksissä ovat tuoneet lisää taloudellisen konsultoinnin tarvetta. Tämä on näkynyt muun muassa asiakkaille haettavissa yritystuissa ja palkanlaskennan puolella lomautusten aiheuttamana lisätyönä.

Asiakasyritykset ovat myös koronan myötä ottaneet käyttöönsä uusia maksutapoja ja maksuvälineitä, mikä on näkynyt kasvuna taloushallintoalan yritysten töissä. Haastatellut yritykset kokivatkin antaneensa asiakasyrityksilleen vertaistukea: "Me tarjottiin vertaistukea asiakkaille, suunniteltiin heidän kanssaan, mitä laskuja maksetaan ja mitä palveluita lopetellaan. Siirreltiin myös omia laskuja tulevaan", totesi yksi haastatelluista.

Kaiken kaikkiaan haastatellut yritykset olivat selvinneet tähänastisesta korona-ajasta varsin hyvin. Siitä kertoo esimerkiksi se, että neljä yritystä kuudesta oli rekrytoinut uutta henkilöstöä viimeisen 8 kuukauden aikana ja kolme vastaajaa ilmoitti, että rekrytointitarve jatkuu myös tulevan vuoden aikana. Taloushallinnon alalla tarvitaan siis jatkossakin osaajia.

Artikkeli perustuu tradenomikoulutuksen opinnäytetyöhön.