Kotimaa
Nuori parlamentaarinen ikä ja henkilökohtaiset syyt vievät vihreiltä puheenjohtajaehdokkaita – Kisasta tulossa kahden, maksimissaan kolmen kauppa
Vihreät valitsevat uuden puheenjohtajan jäsenäänestyksellä. Se tarkoittaa, että toukokuun puoleen väliin mennessä puolueen jäsenmaksun maksaneet voivat äänestää puheenjohtajavaalissa.
Käytännössä kesäkuun puoluekokous Seinäjoella vain vahvistaa puheenjohtajavalinnan, näin vihreistä kerrotaan.
– Jäsenäänestys ei ole juridisesti sitova, mutta käytännössä sitä sellaisena pidetään eli siihen on sitouduttu, vihreiden taustavaikuttajat kertovat.
Periaatteessa ehdokkaan tai ehdokkaiden olisi mahdollista vaatia puoluekokouksessa vielä erillistä puheenjohtajavaalia, mutta sellaiseen ei ole vihreissä koskaan sorruttu.
Jäsenet päättävät, ei pelkkä puoluekokouseliitti.
Kärkiehdokkaat jo kieltäytyneet
Kenestä sitten tulee uusi puheenjohtaja? Vihreiden eduskuntaryhmässä on 13 kansanedustajaa, ja vaikka säännöt eivät varsinaisesti sitä määrää, vihreiden lähteiden mukaan puheenjohtaja valitaan kansanedustajista.
Vihreiden puheenjohtajalle ei nimittäin makseta palkkiota, joten vastuullinen tehtävä ilman, että itse vaikuttaisi Arkadianmäellä, koetaan lähes mahdottomaksi muun kuin kansanedustajan työn ohella.
Vahvimmat ehdokkaat, eduskuntaryhmän puheenjohtaja Atte Harjanne ja eduskuntaan muutaman vuoden tauon jälkeen takaisin noussut Oras Tynkkynen ovat kieltäytyneet kunniasta. Tynkkysellä oli henkilökohtaisia syitä ja Harjanne kertoi, ettei tunne tällä hetkellä sellaista paloa tehtävään, mitä puheenjohtajaksi pyrkivän pitäisi tuntea.
Molempien kieltäytyminen oli vihreille menetys, se myönnetään puolueesta.
Myös Helsingin kaupunginvaltuuston puheenjohtaja ja uutena eduskuntaan huhtikuun alussa noussut Fatim Diarra kieltäytyi puheenjohtajaehdokkuudesta. Diarran mukaan aika ei vielä ole kypsä.
Vihreiden puheenjohtajakausi on kaksi vuotta, joten periaatteessa jo parin vuoden päästä Diarra saattaakin olla ehdolla.
Vihreiden piskuisen eduskuntaryhmän nuori parlamentaarinen ikä saattaakin olla monelle syy kieltäytyä tehtävästä. Näin arvioidaan vihreiden taustalta.
Esimerkiksi Diarra on vasta ensimmäisen kauden edustaja.
– Puheenjohtajan tehtävä on oikeasti todella vaikea varsinkin nyt, kun kannatus on tippunut ja puoluerahoitus pienenee, vihreistä muistutaan.
Myös väistyvä puheenjohtaja Maria Ohisalo oli vasta ensimmäistä kautta eduskunnassa viime vaalikauden. Lisäksi hän joutui kovaan paikkaan sisäministeriksi vuosiksi 2019–2021. Sisäministeri vaihtui Krista Mikkoseen (vihr.), kun Ohisalo lähti perhevapaalle. Ohisalo palasi perhevapaaltaan ympäristö- ja ilmastoministeriksi.
Puheenjohtajakisassa on hiljaista
Tätä kirjoittaessa perjantai-iltapäivänä vihreiden puheenjohtajaksi ovat toistaiseksi ilmoittaneet olevansa käytettävissä toisen kauden kansanedustajat Sofia Virta ja Saara Hyrkkö.
Virta on kaarinalainen kasvatustieteiden maisteri, joka on tähän mennessä voittanut vuoden 2017 kuntavaaleista lähtien kaikki vaalit, joissa hän on ollut ehdolla.
Hyrkkö on espoolainen diplomi-insinööri, joka on vaikuttanut niin ikään kunta- ja aluepolitiikassa Virran tavoin.
Molempia ehdokkaita kuvataan vihreiden taustajoukoista hyviksi, ja heidän maakuntaisuuttaan pidetään hyvänä. Tyypillisesti vihreitä pidetään puolueen omienkin vaikuttajien mielestä liian helsinkiläisenä puolueena.
– Virta voi silti olla puolueen jäsenistölle liian tuntematon ehdokas ainakin vielä. Hyrkkö on puolueen sisällä tunnetumpi, taustalta kerrotaan.
Ehdolle odotetaan vielä keskisuomalaista Bella Forsgrénia. Muun muassa vihreiden entinen puheenjohtaja Ville Niinistö on ilmoittanut toivovansa Forsgrénin asettuvan ehdolle.
Toisaalta Niinistö voisi itsekin asettua taas ehdolle vihreiden puheenjohtajaksi. Puolueen säännöissä sanotaan, että puoluetta voi johtaa maksimissaan kolme kahden vuoden peräkkäistä kautta puheenjohtajana.
Niinistölle tuli aikanaan kaudet täyteen, mutta tauon jälkeen hän voisi taas ryhtyä puheenjohtajaksi.
– Mitään estettä tähän ei ole, vihreistä kerrotaan.
– Tuskin Niinistö silti enää ryhtyy puheenjohtajaksi. Hän ei tullut edes eduskuntavaaliehdokkaaksi, vaan viihtyy europarlamentissa, puolueen taustalta arvioidaan.
Varsinaiseen tiukkaan puheenjohtajakampanjointiin puolueessa ei uskota ehdokkaiden lähtevän. Vihreät järjestää kaksi paneelia, niiden uskotaan riittävän ehdokkaiden erojen esiintuomiseen.
Puoluesihteeriksi halajaa useampi
Vihreistä myönnetään, että puheenjohtajaehdokkaiden vähyys on yllättänyt. Toisaalta kannatuksen romahtaminen ja todennäköisesti oppositioon jääminen eivät ainakaan helpota vaikeaksi ja vaativaksi kuvailtua puheenjohtajan tehtävää.
Ilahduttavana pidetään silti sitä, että puoluesihteeriksi on ilmoittautunut jo neljä halukasta Veli Liikasen väistyessä.
Puoluesihteeriksi ovat ehdolla Jaakko Mustakallio, Aleksi Mäntylä, Anna Moring ja Sonja Raitamäki.
– Eikä puoluesihteerin tehtävä sen helpompi ole. Miten nyt uudistetaan järjestökenttää, kun puoluerahoituskin vähenee, vihreistä pohditaan.
Varmalta epävarmassa tilanteessa näyttää ainoastaan se, että seuraavat kaksi vuottakin vihreitä johtaa nuori nainen.
Kirjoittaja on Lännen Median toimittaja.
Puheenjohtajat kautta aikojen
1987 Kalle Könkkölä.
1987–1991 Heidi Hautala.
1991–1993 Pekka Sauri.
1993–1995 Pekka Haavisto.
1995–1997 Tuija Brax.
1997–2001 Satu Hassi.
2001–2005 Osmo Soininvaara.
2005–2009 Tarja Cronberg.
2009–2011 Anni Sinnemäki.
2011–2017 Ville Niinistö.
2017–2018 Touko Aalto.
2018–2019 Pekka Haavisto.
2019–2023 Maria Ohisalo.