Kotimaa

Onko valmiuslakiin turvautuminen enää "valovuosien päässä" – Uudenmaan pahentuva tilanne pisti hallituksen koronasyksyn uusiksi

Uudenmaan paheneva koronatilanne voi poikia lisää alueellisia toimenpiteitä. Vielä loppukesästä valmiuslain käyttöönoton kuvailtiin olevan "valovuosien päässä". Sitä pidetään yhä vasta viimesijaisena keinona, mutta keskusteluun se voi nousta, jos tautitilannetta Uudellamaalla ei muuten saada aisoihin, arvioi Lännen Median uutispäällikkö Jussi Orell.

Nopeasti pahentunut Uudenmaan koronatilanne voi poikia lisää rajoitustoimia, jotka toteutuessaan entisestään kiihdyttäisivät keskustelua terveysturvallisuuden ja yhteiskunnan auki pitämisen välisestä suhteesta. Helsingin Sanomat uutisoi maanantaina, että taustakeskusteluissa on väläytelty jopa valmiuslain asetusten ottamista käyttöön, jos Uudellemaalle perjantaina asetetut rajoitukset eivät pysäytä viruksen leviämistä.

Lisää ikäviä uutisia saatiin maanantaina, kun Lauttasaaren senioritalossa kerrottiin todetun koronavirustartunta 28 asukkaalla. THL puolestaan kertoi, että Suomessa on raportoitu yhdeksän uutta koronavirukseen liittyvää kuolemaa.

Uudellemaalle asetetut rajoitukset muun muassa rajaavat sisätiloissa järjestettävien tilaisuuksien yleisömäärän 20 henkeen kolmen viikon ajaksi. Kaikki yli 20-vuotiaiden joukkue- ja kontaktilajien harrastustoiminta sisätiloissa keskeytetään Helsingissä, Espoossa, Vantaalla ja Kauniaisissa. Etätyösuositus jatkuu ja maskisuositusta opetuksessa laajennetaan.

Helsingin Sanomien mukaan hallitus pohtii lähipäivinä myös yökahvilatoiminnan keskeyttämistä. Yökahviloilla viitataan ravintoloiden mahdollisuuteen avata ovensa uudelleen tunnin kiinniolon jälkeen ja tarjoilla sen jälkeen korkeintaan ykkösolutta tai muita enintään 2,8 prosentin vahvuisia alkoholijuomia.

Pääministeri Sanna Marin (sd.) totesi perjantaina, että pääkaupunkiseudun toimet olisivat voineet olla tiukempiakin.

Valmiuslakiin turvautuminen jo toista kertaa koronan takia olisi äärimmäisen kova toimenpide, jonka avulla voitaisiin rajoittaa muun muassa liikkumista. Näin tehtiin keväällä, jolloin Uusimaa eristettiin muusta Suomesta reiluksi kahdeksi viikoksi. Maakunnan rajan sai ylittää vain erityisen perustellusta syystä, jollaiseksi luokiteltiin esimerkiksi painava työperuste.

Valmiuslain asetusten käyttäminen ei käy sormia napsauttamalla, vaan edellyttäisi sitä, että hallitus yhdessä presidentin kanssa toteaisi poikkeusolot. Lainsäädäntöä on koronan aikana justeerattu juuri siksi, ettei valmiuslakiin tarvitsisi enää turvautua.

Poikkeusolojen toteamiseen on vielä matkaa, mutta se, että valmiuslain käyttöä väläytellään edes taustakeskusteluissa, kertoo jotain. Joulu painaa päälle, ja tauti olisi painettava alas Uudellamaalla ja estettävä sen leviäminen muualle.

Kauas on tultu elokuun lopun tilanteesta, jolloin hallituslähteistä kuvailtiin Lännen Medialle, että valmiuslain aktivointi uudelleen on jossain "valovuosien päässä".

jussi.orell@lannenmedia.fi